Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
En löytänyt tutkimusta juuri tuosta aiheesta.
On pohdittu mainosten vaikutusta ympäristöön esim. Kulutus.fi Mainonnan seitsemän syntiä. http://www.kulutus.fi/artikkelit/mainonnan-seitseman-syntia/
Milla Annala ja Markus Vinnari ovat tutkineet TV-mainosten tuotteita ja huomanneet, että ympäristöä kuormittavat tuotteet saavat enemmän mainosminuutteja. https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007325815.html
Mainosten vaikutusta ihmisten käytökseen ja itsetuntoon on myös tutkittu esim. Mark R. Forehand, Rohit Deshpandé: What We See Makes Us who We are: Priming Ethnic Self-Awareness and Advertising Response https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1509/jmkr.38.3.336.18871
tai Livingstone, Sonia: Does TV...
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Hei,
Kyseessä lienee Silvia Hosseini. Esseekokoelmassaan "Pölyn ylistys" hän visioi häikäisevää kulutusjuhlaa elävän Dubain tulevaisuutta. Kuultiin päivän mietelauseena 26.5.2021.
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan...
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Varastokirjastossa Kuopiossa on Apu-lehden vanhoja vuosikertoja ainakin vuodesta 1933-1968. Varmasti ei voi luvata, että myös erikoispainokset on säilytetty. Oman lähikirjastosi kautta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Kirjastojen kautta lehteä ei voi ostaa, ehkä kannattaisi kysellä antikvariaateista tai nettihuutokaupoista.
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
Lupaa ei tarvita, ohjelmia voi vapaasti katsoa ja näyttää esim. tilaisuuksissa ja oppitunneilla, Suomessa ja ulkomailla. Tässä vielä linkit Kirjastokaistalle ja tietoa Kirjastokaistasta -sivulle:
https://www.kirjastokaista.fi/
https://www.kirjastokaista.fi/tietoa-kirjastokaistasta/
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä....
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
Virkavalan vannomistilaisuudessa koru näkyy aika hyvin. Googlen kuvahaulla "Tytti Tuppurainen ministerin virkavala" saa näitä kuvia tutkittavakseen.
Korua voi tarkastella myös kyseisen tapahtuman videotallenteelta. Antti Rinteen hallituksen uudet ministerit vannovat virkavalan ja antavat virkavakuutuksen - YouTube
Koru näyttää tosiaan Hämäläiseltä juhlakäädyltä Kalevala Koru Hämäläinen juhlakääty | Caratia
Toinen vaihtoehto on Hämäläistä juhlakäätyä mukaileva Paratiisi-juhlakääty Pronssinen Paratiisi-juhlakääty – Kalevala-koru
Perustelut ja verukkeet vastustaa uutta toimivaakin ideaa vaihtelevat varmaan tapauskohtaisesti. Mitään valmista listaa ei näyttäisi tällaisista fraaseista löytyvän. Kysyjän mainitsemat esimerkit kuulostavat kyllä tutuilta.
Kirjallisuudessa uusien ideoiden tyrmäämistä on käsitelty ainakin Ari Turusen teoksessa "Ei onnistu! : vastustamisen kulttuurihistoriaa" (Atena, 2009) . Turunen listaa ja kuvailee kymmenittäin asioita, joita on aikoinaan vastustettu henkeen ja vereen, mutta joihin on myöhemmin ihastuttu niin, että ilman niitä ei edes kuvitella voitavan tulla toimeen.
Englanniksi on saatavilla uuden teknologian vastustamista pohtiva Juma Calestousin kirjoittama "Innovation and its enemies : why people resist new technologies" (Oxford...
