Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
Näin on. Monella suomalaisella on esimerkiksi glaukoomalta suojaava geenimuoto.
Lähteet:
https://www.elixir-finland.org/suomalaisen-vaeston-perimasta-apua-sydan…
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/finngen-tutkimukse…
Vuorisaarnasta löytyy kohta, joka vastaa melko tarkasti kysymystäsi. "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet", sanotaan Matteuksen evankeliumissa 6:34.
Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
Kyseessä voisi olla Bill Myersin Kielletyillä ovilla -sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2001. Siihen kuuluu viisi osaa: Pahan lumoissa, Henget puhuvat, Voimat iskevät, Pelon rajamailla ja Viimeinen taistelu.
Hei,
seuraavat teokset voisivat ainakin mahdollisesti sopia, niitä voi aikuinen lukea yhdessä lapsen kanssa ja pohtia seksuaalikasvatuksen ympärille kietoutuvia asioita:
- Korteniemi-Poikela, Erja (2015): Seksuaalisuuden portaat (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
- Lajunen, Kaija (2015): Tunne- ja turvataitoja lapsille - tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali (löytyy Lahden alueen kirjastoista)
- Suomela, Anu (1999): Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:...
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan...
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
Valitettavasti saunoista ei ole kuvia, sillä kummankaan talon pesutiloja ei saa kuvata.
Ainoa mahdollisuus on pyrkiä aina toisinaan pidettäville avointen ovien kierroksille.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Fanipostia voi lähettää kustantajan kautta, Helena Meripaasin kirjoja kustantaa Otava, http://www.otava.fi . Voit katsoa myös tätä arkiston vastausta, en tiedä, onko sieltä löytyvä osoite vielä toiminnassa, https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ed5556c4-0… .
Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama valikoima Tuhat ja yksi yötä (Otava 2010) on ainoa suoraan arabiasta tehty suomennos Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Se sisältää myös Hämeen-Anttilan alkusanat, jotka valottavat tarinoiden historiallista kontekstia. Teos sai ilmestyessään varsin positiiviset arvostelut. Hämeen-Anttilan suomennoksen voisi ajatella antavan parhaan käsityksen alkuperäisistä teksteistä. Valikoimana se on kuitenkin melko suppea. Enemmän kertomuksia löytyy WSOY:n vuosina 1956-1957 julkaistusta 6-osaisesta suomennoksesta Tuhatyksi yötä (myöhemmissä painoksissa Tuhat ja yksi yötä), jonka ovat kääntäneet J. A. Hollo ja Elina Vaara, sekä monien eri suomentajien työnä syntyneestä niin ikään 6-osaisesta Tuhannen ja yhden yön...
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Mikäli et ole käyttänyt korttia useaan vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä on todennäköinen syy siihen, että pin-koodin palautus ei onnistu.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Martin Sorrell on kääntänyt Baudelairen Le Spleen de Paris -kokoelman englanniksi nimellä Paris Spleen. Tässä kokoelmassa on mukana myös englanninnos Un hémisphère dans une chevelure -runosta.
Paris Spleen löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2060583
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
