Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
World Wide Link Swedenin hakukone saattaa olla hyödyksi, kokeilkaa toki. Palvelun nettiosoite on alla. Alimmaisena on palvelun yhteystiedot.
http://www.wwlink.se/gateway/svenska/
World Wide Link Sweden AB
Tel: (46)-(0)8-540 885 00
E-mail: info@wwlink.se
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Hei, kysymyksesi liittyy elintarviketurvallisuuteen. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan kolmella eri tasolla. Ruokavirasto on ylin viranomainen, aluehallintovirastot vastaavat vastaavat valvonnasta omilla alueillaan, mutta tärkeintä valvoja ovat kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset.
Helsingissä helpoin tapa puuttua tähän asiaan on tehdä ilmoitus Helsingin elintarvikeneuvontaan:
kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi
Tähän sähköpostisoitteeseen kaupunkilaiset ja Helsingissä asioivat voivat tehdä ilmoituksen, jos havaitsevat epäkohdan elintarvikkeessa, ravintolassa, myymälässä tai muussa elintarvikehuoneistossa.
Enemmän asiasta löydät täältä:
https://www.hel.fi/fi/...
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille...
Pahoittelemme vastauksen viipymistä. Helsingissä on ollut nverkkoyhteysongelmia. Kirjasi näyttää olevan edelleen nouto-tilassa ja täten noudettavissa huomenna.
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Tällaisen äänikirjan julkaisemisen laillisuus riippuu kokonaan siitä, onko kirjan tekijän nauttima tekijänoikeudellinen suoja edelleen voimassa. Kuka tahansa voi lukea Aleksis Kiven tai Minna Canthin tekstejä ja julkaista niitä miten ja missä haluaa. Mutta jos kirjoittaja on elossa tai jos hänen kuolemastaan ei ole kulunut 70 vuotta (tänä vuonna 2018 ovat vapautuneet vuonna 1947 kuolleitten teokset), tällaisen äänitteen julkaisemiseen tarvitaan ainakin kirjoittajan lupa. On myös mahdollista, että kirjailijan ja kustantajan välillä on tehty sopimus, jonka perusteella myös kustantajalta täytyy saada lupa.
Väärinkäsityksiä nettijulkaisemisesta aiheuttaa usein se, että siellä on paljon luvatonta aineistoa, eikä niistä tunnu seuraavan mitään...
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin...
