Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Pekka Ruohoranta ohjasi Radioteatterille vuosina 1990–91 ainakin kolme Maigret-kuunnelmaa, joissa pääosaa esitti Lasse Pöysti: Maigret ei hätäile, Maigret ja hänen vainajansa, Maigret epäröi. Näistä Maigret ei hätäile näyttäisi olevan ainoa, josta on olemassa Yleisradion julkaisema tallenne. C-kasettina se ilmestyi vuonna 1991 ja CD-levynä 2006. PIKI-kirjastoista Maigret ei hätäile on yhä saatavissa CD:nä.
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
HelMet-tietokannan selailu onnistuu myös niin, että ottaa lähtökohdaksi aineistolajin eli tässä tapauksessa DVD-levyt. Kirjoita tuon linkin päässä olevaan hakuruutuun (Hakusanat) sana DVDLEVY ja tulokseksi saat kaikki kokoelmassa olevat 17426 osumaa. Tämä ei tietenkään ole kätevää, ellei ole ylipäätään uutuuksista kiinnostunut, jolloin riittää kun valitsee tulosjoukosta vaihtoehdon JULKAISUVUOSI, jolloin ensin tulevat vuonna 2018 julkaistut, sitten vuonna 2017 jne. Tällä karkealla haulla tulevat elokuvien lisäksi kaikki sellaiset DVD-tallenteet, jotka eivät ole varsinaisia elokuvia.
Mutta tuota perushakua voi heti kärkeen rajata vuosiluvuilla tai yksittäisillä sanoilla kuten "DVDLEVY elokuvat". Nyt osumien määrä putoaa 10 105 kappaleeseen...
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa lahjoituskirjoja tarveharkintaisesti, pääsääntöisesti uudehkoja tai muuten kysyttyjä teoksia. Lukion kurssikirjoissa on yleensä ongelmana se, että painokset ja niiden sisällöt vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vanhat oppikirjat eivät siis välttämättä ole ajanmukaisia tai tarpeellisia kirjastojen kokoelmien kannalta.
Jos haluat lahjoittaa omia kirjojasi kirjastolle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lähikirjastoosi ja kysyä onko kyseisille kirjoille tarvetta. Joissain kirjastoissa on myös kirjojen kierrätyspisteitä. Niihin voi viedä pienehköjä määriä hyväkuntoisia kirjoja, joita muut asiakkaat voivat ottaa omaan käyttöönsä.
Aihe on Suomen sukututkimuspiireissä paljon keskustelua herättävä, sillä ennen 1920-luvun sukunimilakia Länsi-Suomessa ei talonpoikaistossa sukunimikäytäntöä ollut, vaan nimi määräytyi asuinpaikan mukaan ja saattoi siis vaihtua useinkin. Kyseessä ei siis ollut sukunimi niin kuin me sen nykyisin ymmärrämme.
Mikäli teet sukututkimusta omaksi iloksesi omassa sukututkimusohjelmassa, voit itse päättää haluatko käyttää talonnimiä sukunimenä vai etkö. Mikäli aiot käyttää sukututkimuksessasi tiettyä ohjelmistoa, selvitä onko kyseisellä alustalla jo joku ohjeistus sukunimien käytöstä. Esimerkiksi laajasti käytetyn Geni.com-sivuston ohjeistus suomalaisten henkilöiden sukunimistä löytyy sivulta www.geni.com/projects/Finland...
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Kirjansitomo V&K Jokinen | Tarkk'ampujankatu 9 A 3 | 00120 Helsinki
Tällä kirjansitomolla on 90 vuoden kokemus opinnäytetyön kansittamisesta. Liike sijaitsee Tarkkámpujankadulla, mutta he palvelevat myös postitse.
Puh 09 635143, 09 635142 | info@kirjansitomovkjokinen.fi
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Hei, tarkoitatko miten saat uuden kirjastokortin? Jos olet Helmet-kirjaston asiakas (kysymyksesi ohjautui tänne Helsinkiin), saat uuden kortin asioimalla missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota mukaan vanha kirjastokorttisi sekä henkilötodistus, jossa on uusi nimesi. Saat uuden kortin samantien, eikä siitä veloiteta maksua.
