Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Kyseinen ompelukone on sarjanumeron perusteella Singer 328K, joita valmistettiin vuonna 1964. Kaikki Singer-ompelukoneiden sarjanumerot löytyvät sarjanumerotietokannasta osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely...
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Emme valitettavasti löytänäät mitään tietoa onttojen lasipallojen historiasta. Puutarhakoristeina lasipalloja on käytetty mm. Hatanpään kartanon aurinkoterasilla ja varmasti muuallakin. Suomessa on perinteisesti ollut saatavilla kotimaisesti tuotettuja laadukkaita lasiesineitä, joten lasia on pystytty hyödyntämään.
Voisit lähettää kysymyksesti vielä Suomen Lasimuseolle. Heiltä löytyy runsaasti lasiin liittyvää erikoisasiantuntemusta:
https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys
Kuntalaisaloite tehdään Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa mukana oleville kunnille. Aloitteet koskevat siis kunnan toimintaa.
Voit lukea lisää kuntalaisaloitteista ja selata kuntalaisaloitteita täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi
Löydät sivustolta myös aloitteen kadunnimen muutoksesta. Voit myös allekirjoittaa tätä kauttaa aloitteen, mikäli sitä ei ole vielä lähetetty kuntaan.
Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Voit lukea lisää kansalaialoitteesta ja selata kansalaisaloitteita...
Suomessa maisematauluja ei kovin tehty ennen kuin 1800-luvulla. Maisemamaalaus oli Suomessa 1850-luvulla hyvinkin suosittua. Kaupunkielämän moderni elämäntyyli katuineen, taloineen ilmestyi maalauksien aiheeksi 1900-luvun alussa. (Lähteet: Suomen taiteen historia:keskiajalta nykyaikaan, 1998 ja Pinx: Maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin, 2002. Leena, Rantanen: Sateenkaari: suomalaisia maisemamaalauksia, 1984)
Eri aikakausien suomalaista maisemamaalausta/pitäjäkuvausta ja kaupunkikuvausta maalaustaiteessa/grafiikassa hahmottavat mm. seuraavat teokset:
Ars: Suomen taide 5, 1990 (sivut 175-243, 271-299)
Grafiikkaa ja piirustuksia, 1981
Hautala-Hirvioja, Tuija: Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista...
Englannin kielessä meikäläistä 'koria' vastaavasta kanto- tai säilytysvälineestä käytetään sanaa crate.
Crates with lager beer
Wine wooden crates with bottles on the pallet
Empty beer bottles in a beer crate, deposit bottles
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo
Nyt on saattanut ChatGPT laittaa vähän omiaan. Etsin tietoa esimerksi Finna.fi:stä ja Kirjasammosta ja sain vastaukseksi vain tuon Aino Lehtosen suomentaman novellikokoelman Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa sekä Marja Helanen-Ahtolan lyhyentäen kääntämän Pyöreän pöydän ritarit. Voit tarkistaa Kirjasammon hakutuloksen täältä.
Eino Kalima oli teatteriohjaaja ja kääntäjä, jonka käännöstöihin kuului muun muassa Anna Karenina. Eino Kaliman käännöksiä voit tutkia Kirjasammosta.
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Kirjastolainoja voi palauttaa vain niihin kirjastoihin, jotka kuuluvat kyseiseen kirjastokimppaan kuten tietyn alueen kunnankirjastojen yhteisjärjestelmään. Esimerkiksi Satakunnan yleisten kirjastojen kirjastokimppa Satakirjastot ja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen Helmet-kirjasto ovat kaksi erillistä kirjastoaluetta ja -järjestelmää. Mitään maksullistakaan palvelua ei ole kirjastopalautusten välittämiseen kirjastokimpasta toiseen. Poikkeuksena on ns. kaukopalvelu, mutta tuolloin kirja tai muu aineisto on jo alkujaan tilattu yleensä maksullisena kaukolainana kauempaa ihan toisesta kirjastosta oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Silloin tällöin aivan väärän kirjaston kirjoja palautuu vahingossa kirjastoihin - kuten...
Heikki Jylhän kirjassa Kaniinin juhlahattu, Gummerus 1958, kerrotaan jäniksen häistä.
Kartanon kaniini on kutsuttu jäniksen häihin mutta ongelmana on asu:
"Kutsuja seuraavat ikävät puolet: / etiketit ja pukuhuolet. / Kaniinilla,
voi sellaista sattua, / ei ollut ensinkään juhlahattua." Kaniini lainaa
variksenpelättimen hatun ja pitää itseään varsin hienona, mutta juhlavieraat
säikähtävät ja pinkovat pakoon.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Joe Watersin teos Cause marketing for dummies vuodelta 2011. Siinä on kerrottu näiden yleishyödyllisten yhteisöjen markkinoinnista. Peter Druckerin teos Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden johtaminen vuodelta 2008 on yleisempi kirja aiheesta. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=6B84939855FC88…
Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy paljon enemmän tutkimuksia aiheesta, esimerkiksi teos The non nonprofit : for-profit thinking for nonprofit success / Steve Rothschild ; foreword by Bill George.
Rothschild, Steve. San Francisco : Jossey-Bass, cop. 2012.
Tekstiaineisto
Linda...
Hei,
tässäpä sinulle pientä kirjalistaa mainitsemistasi aiheista:
Onni-pojan kierrätyskirja / Sanna Pelliccioni
Elsa ja Lauri kierrättävät / Kerttu Rahikka
Kuka vei roskat? / Tiina Sarja
Kysy ja kurkista! : hyvä vai paha muovi? / Katie Daynes
10 askelta maapallomme auttamiseksi / Melanie Walsh
Kalojen mitalla / Carlos Da Cruz
Nuuskamuikkusen kalakirja / Miina Mäki
Tiedeseikkailu : vesi / Jenni Vartiainen
Lisäksi omasta verkkokirjastosta voi etsiä mainitsemillasi aiheilla ja valita osastoksi lapset ja nuoret. Saat näkyviisi kaikki kirjaston valikoimissa olevat kirjat haluamistasi aiheista.
Vangin laulu –nimisen suomalaisen kansanlaulun sanat ja nuotit ovat ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 18. Toivottavasti tämä on oikea laulu. Sen sanat alkavat näin: Auran aallot hiljallensa laskee niin monivaiheisena merehen…
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Ihminen, joka käyttää sanontaa voi olla hyvin varma itsestään ja siitä, että tietää tulevien tapahtumien kulun tai hän vain haluaa korostaa mielipiteensä painokkuutta.
Varmaan aika useinkin käy niin, että ihminen ennakoi asioita väärin tai pessimistisemmin kuin lopulta tapahtuu.
Toisaalta ihmisen muisti muokkautuu monesti tapahtumia vastaavaksi."Tutkijat ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että muisti ei ole kopiokone vaan tarinankertoja. Mielikuva aivoissa sijaitsevasta arkistosta, jossa muistot ovat omissa lokeroissaan kauniisti aikajärjestyksessä, on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa muistot ovat murenina hermoverkostoissa, ja ne ikään kuin kootaan aina uudestaan, kun ne palautetaan mieleen. Ne myös muuttuvat ajan myötä,...
