Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
Tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston kaikissa muissa toimipisteissä paitsi kirjastoautoissa. Myös omatoimikirjastoissa voi tulostaa, mutta omatoimiaikana asiakkaan pitää muistaa tuoda mukanaan oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu kaikilla muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen uutistorilla.
Kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on verkkoyhteys ja yleisimmät toimisto-ohjelmat, joten niiltä pystyy tulostamaan myös omasta verkkosähköpostista, jos tulostettavat asiakirjat ovat yleisimmin käytetyissä...
Kirjastojen musiikkiosastolta voi lainata mm. kitaranuotteja ja -kirjoja. Niihin kuuluvat myös kitarakoulut ja sointuoppaat, joista ehkä olet kiinnostunut kitaransoittoa opetellessasi. Myös suomenkielistä materiaalia löytyy, joskin suurin osa on vieraskielistä. Lisäksi monet viihde-, pop- ja rock-nuotit on julkaistu nimenomaan kitaraa varten, jolloin niistä löytyy mm. sointu- / tabulatuurimerkintöjä. Pelkkiä sanoituksia sisältäviä laulukirjoja meillä on suhteellisen vähän; sanoituksia etsivät lainaavatkin pääasiassa nuottijulkaisuja, joissa nuottien lisäksi on kappaleiden sanoja.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston nuottien laina-aika on neljä viikkoa. Lainan voi uusiakin, mikäli teokseen ei ole tullut varauksia. Uusia voi...
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Virginia Woolf, Sylvia Plath, Anne Sexton ja Charlotte Perkins Gilman ja Janet Frame ovat tunnetuimmat.
Tässä yhteydessä voi vinkata Meg Wolitzerin romaanin "Kuulen sisareni kutsuvan". Se kertoo nuorista tytöistä, jotka ovat kiinnostuneita itsemurhan tehneistä kirjailijoista, juuri Plathista ja Sextonista. Amerikkalaisen Dorothy Parkerin (1893-1967)sanotaan yrittäneen itsemurhaa useamman kerran. Englantilainen näytelmäkirjailija Sarah Kane teki itsemurhan (1971-)vuonna 1999. Ruotsalaisista sen ovat tehneet Victoria Benedictsson (1850-1888) ja Karin Boye (1900-1941). Venäläinen kirjailija Marina Tsvetajeva teki itsemurhan vuonna 1941.
Mark Seinfelt & Paul West ovat laatineet teoksen "Final Drafts: Suicides of World-Famous Authors". Sen...
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Pentti Lempiäisen teos "Nimipäiväsanat" tietää kertoa, että ennen 1900-luvun alkua juhlittiin 12.9. Suomessa ja Ruotissa Syrusta, pohjoisitalialaisen Pavian kaupungin marttyyripiispaa. Syra voisi siis olla naispuolinen johdannainen tuosta nimestä. Ruotsin kielellä syra tarkoittaa happoa tai happamuutta sekä hierakka-nimistä kasvia.
Syra nimen alkuperä voi toisaalta olla myös Cyra (tai Kyra tai Kira), joka oli 400-luvulla elänyt syyrialainen erakkotyttö. Cyra pääsi katolisen kirkon pyhimysluetteloon elettyään kokonaisen vuoden täysin vaiti Helluntai-päivää lukuunottamatta. Näin kertoo Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sekä miehet että naiset ovat kantaneet Syra-nimeä http://192.49.222.187/...
Archerin katalogin 2015 mukaan vastaava Champion-tulppa olisi DJ7Y ja vastaava NGK-tulppa BPM7F (katalogin s. 50).
https://www.pmdinternational.com.au/catalogues/archer/ARCHER%202015%20C…
Anni Swanilla on satu nimeltä ilmarin matka kuuhun, vuodelta 1924, joka Lastenkirjainstituutin kuvauksen mukaan voisi olla etsimänne. Siinä Ilmari tekee unessa matkan kuuhun tontuksi muuttuneena Matti-rengin kanssa. Teosta on valitettavasti vain Kansalliskirjastossa, Jyväskylän ja Turun yliopistokirjastossa vain lukusalissa luettavana kappaleena (myös tuo Lastenkirjainsitituutin kirja on paikan päällä tutkittava) sekä Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemalla digitaalisena, tiedot löytyvät Finnasta.
Kahvia pyytävä tonttu on Anni Swanin sadusta Ihmeelliset kummit, joka löytyy kokoelmasta Anni Swanin sadut.
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/...
DVD-elokuvien hankintaan vaikuttaa useampikin asia. Kirjastokäyttöön tulevia DVD-elokuvia ei voi ostaa esimerkiksi divarista tai tilata netissä toimivista kaupoista, joten olemme sopimustoimittajamme valikoiman varassa. Etenkin vanhempia elokuvia on usein hankala saada kun painokset ovat loppu. Pyrimme toki tilaamaan monipuolisesti materiaalia, mutta joskus emme pysty vastaamaan esimerkiksi hankintatoiveeseen juurikin rajoitetun saatavuuden vuoksi.
Kannattaa kuitenkin tehdä hankintapyyntöjä, koska DVD- ja Bluray-elokuvien hankinnasta vastaava työntekijä pitää kirjaa toiveista ja kokoelmaa täydennetään aina kun materiaalia tulee hollille.
Toivottavasti olet löytänyt hyvää katseltavaa kirjaston kokoelmista.
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Partiolaisten päiväretkimainos tiesi kertoa:". Lintutornin lähellä on ontto tammi, jonka sisälle voi sujahtaa vaikka aikuinen" Retkipaikkavinkit
Kauklahden esite on samaa mieltä:"Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan." Pikkukaupunkielämää
Eli lintutornin löytämällä löytää varmaan myös onton puun. Partiolaisten mukaan tammen ja kauklahden esitteen mukaan lehmuksen. Lopullinen totuus selvinnee vain käymällä katsomassa.
Luontoon.fi kertoo lintutornin tarkemman sijainnin kartalla.
Suomen kansallisbibliografian ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Eino Leinon tuotannosta on englanniksi käännetty:
Helkavirsiä (Whitsongs. Kääntäjä Keith Bosley. 1978).
Musti (Musti, lyhennelmä. Kääntäjä John Desborough. 1986.)
Moment musical. Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin. Kääntäjä Aina Swan Cutler. 1978.
Hymyilevää Apolloa ei siis näytä englanniksi löytyvän.
Satutuntiesitteisiin ja -julisteisiin on lipsahtanut väärä päivämäärä. Pahoittelemme virhettä. Pääkirjaston satutunti pidetään tänään (25.10.2010) maanantaina klo 18 Satuhuone Peukaloisessa. Tervetuloa!
