Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos...
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko...
Kirjastonhoitajien pätevyydestä saa tietoa mm. Suomen säädöskokoelmasta tai Internetissä Finlex-tietokannassa http://www.finlex.fi/fi/laki/ ). Alla kopiot pätevyyttä koskevista pykälistä.
Yleiset kirjastot
«Kirjastolaki» 4.12.1998/904
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980904?search%5Btype%5D=pika&…)
7 luku
Erinäiset säännökset
8 §
Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä.
Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
Kirjastoasetus» 18.12.1998/1078
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981078?search%5Btype%5D=pika&…)
4 § (13.6....
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi....
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus...
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti:
100 ruplaa markoissa vuonna 1891:
MAX 304,00
MIN 238,00
keskiarvo 279,15
vuoden viimeinen 248,00
Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli 279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891.
Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.
Täyttä varmuutta ei ole. Kouvostoliitto on saattanut kehittyä jo 1980-luvulla. Termin symbolina tunnettu Pohjola talo rakennettiin 1976. Linkki Outi Salovaaran Helsingin Sanomien artikkeliin 18.7.2015
Markku Metso on tehnyt 2009 veistoksen nimeltä Kouvostoliitto, Pohjola-talo. Linkki Finna-hakuun
Samana vuonna Viikate teki laulun Kouvostoliiton Laulu, säk. 1.-9. Linkki YouTubeen
Nimeä levitti myös Katariina Artikkeli Kouvolan sanomissa 23.8.2009: Kun asenne ratkaisee : ilmiöksi kehittynyt Kouvostoliitto on lääke Kouvolan identiteettiongelmiin, uskoo Markku Metso. Linkki Finna-hakuun
Termi sai lisäpotkua muutaman vuoden takaisesta vitsistä, jossa Kouvola mustavalkokuvissa ja Kouvola väreissä kirjojen kannet ovat melkein...
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
Sarjan kirjoittaja J.K. Rowling ei ole paljastanut Stan Pikitien koulutustaustaa. Kuitenkin, hahmo on syntynyt 1974 tai 1975, ja jos hän olisi käynyt Tylypahkan loppuun asti, hän olisi käynyt viimeiset kaksi vuottaan samaan aikaan kuin Harry ensimmäisiään. Ottaen huomioon, ettei Stan tunnistanut kuuluisaa Harry Potteria ulkonäöltä kun tämä astui Poimittaislinjan kyytiin toisen ja kolmannen kouluvuotensa välisenä kesänä, olisi ollut aika epätodennäköistä, että hän olisi valmistunut samasta koulusta reilua kuukautta aikaisemmin. Tietenkin on myös mahdollista, että hän olisi jättänyt koulun kesken V.I.P.-kokeiden jälkeen, jolloin hän olisi lähtenyt Tylypahkasta juuri ennen Harryn aloittamista. Todennäköisempää ehkä kuitenkin, että Stan olisi...
Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lahtinen sanoo: – Mutta se mua kaikkein perkeleimmin nauratti, kun se naapuri juoksi katajapensaikkoon semmosta vasikankarkua. Minä paahdoin perään minkä mä kiväärillä kerkisin, muttei tommosella saatanan sohlolla mihinkään osaa.Lähde: Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. WSOY, 2019
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Puolustuslaitoksen lakikirjan (1928) mukaan merkitys olisi seuraava:
32. Kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan.
B-luokitus aiheutti "tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan."
"Uutinen" on journalistisesti toimitettu ja muokattu viesti jostain tapahtumasta tai asiasta, kun taas "tiedote" on yleensä osa organisaation virallista viestintää. Sanaa "uutinen" käytetään myös arkikielessä tarkoittamaan ylipäänsä kuulijoille uutta tietoa. Uutisia tekevät toimittajat, tiedotteita laativat tiedottajat.
Heikki Poroila
DVD-elokuvien hankintaan vaikuttaa useampikin asia. Kirjastokäyttöön tulevia DVD-elokuvia ei voi ostaa esimerkiksi divarista tai tilata netissä toimivista kaupoista, joten olemme sopimustoimittajamme valikoiman varassa. Etenkin vanhempia elokuvia on usein hankala saada kun painokset ovat loppu. Pyrimme toki tilaamaan monipuolisesti materiaalia, mutta joskus emme pysty vastaamaan esimerkiksi hankintatoiveeseen juurikin rajoitetun saatavuuden vuoksi.
Kannattaa kuitenkin tehdä hankintapyyntöjä, koska DVD- ja Bluray-elokuvien hankinnasta vastaava työntekijä pitää kirjaa toiveista ja kokoelmaa täydennetään aina kun materiaalia tulee hollille.
Toivottavasti olet löytänyt hyvää katseltavaa kirjaston kokoelmista.
Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia.
Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
