Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Tiedustelemasi kirja on todennäköisesti Raimo Mäkelän teos: Naamiona terve mieli. Lisätietoa kirjasta on Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124 . Kirja löytyi myös Web-Origon sivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on lokakuussa kysytty aineistoa narsismista http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5a50111f-36a… .
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä kirjaa ole saatavilla suomalaisista kirjastoista. Teoksen painos on myös loppuunmyyty, eikä siitä ole uusia painoksia tiedossa. Pikaisesti tarkastamalla havaitsin, että teosta on saatavissa ainakin Deutsche Nationalbibliothekin kautta.
Teoksesta löytyi oheiset tiedot netin kautta:
Jirí Lederer
Jan Palach -
Ein biografischer Bericht
Verlag: Unionsverlag
Bindung: broschiert
180 Seiten
ISBN 3-293-00037-1 Erscheinungsdatum: 30.09.1982
Aktuelle Auflage: 1
Näin ollen ainoa mahdollisuus olisi tilata teos ulkomailta kaukolainaksi. Vantaan kaupunginkirjaston kaukopalveluhinnastossa ulkomailta tilatun lainan kustannukset riippuvat lähettävästä kirjastosta (kuitenkin vähintään 7 euroa), eli asiakkaalle ei...
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita...
Tarkoitatkohan nyt verkkosivuja, joilta löytyisi linkkejä esim. vitseihin tai hauskoihin testeihin? Jos googlaamalla lähtee hakemaan vitsejä, ei välttämättä pääsekään eteenpäin. Hyviä verkkosivuja on esim. Makupalat (http://www.makupalat.fi/). Aukeavalta sivulta pääsee aiheeseen Vapaa-aika ja sieltä edelleen kohtaan Huumori. Valittavissa on sitten esim. joko kotimaista huumoria tai huumoria muualta. Käytettävä asiasana on siis huumori.
Jos haluat löytää Helmet-verkkokirjastosta kirjoja, joissa kerrotaan vitsejä, voit painaa painiketta Muut hakutavat ja valita sitten aukeavasta hakuvalikosta kohdan Asiasana ja kirjoittaa tyhjään kohtaan huumori. Näin aukeaa pitkä lista aineistoa, jota voi vielä rajata palkista Rajaa/järjestä hakua esim....
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Jonkin verran kirjasta, sen aiheesta, juonesta ym. löytyy selostusta englanniksi seuraavilta sivuilta:
http://www.geocities.com/epicfantasyuk/kotm.html
http://www.sffworld.com/book/810.html
http://www.geocities.com/xerxes_starfire/mallorean2.html
http://www.fantafiction.com/authors/book.asp?id=858.
Lisää aiheesta löytyy esim. Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis .
Kirjasta Ulkomaisia fantasiakirjailijoita löytyy tietoa kirjailijasta ja jonkin verran myös Mallorean tarusta.
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta...
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
mustekala tarvitsee vettä hengittäkseen kiduksillaan. Ne voivat kuitenkin siirtyä jonkinlaisia matkoja maata pitkin. Nahan pysyessä kosteana mustekala voi ottaa jonkin verran happea ihonsa kautta (passiivinen diffuusio). Tämä lienee tehokkaampaa pienemmillä mustekaloilla, joilla ihon pinta-ala suhteessa massaan on suurempi. yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan mustekala voi olla kuivalla maalla ei voida antaa.
https://biology.stackexchange.com/questions/43456/how-long-can-an-octopus-survive-out-of-the-water
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
