Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Yksinkertaisella Google-haulla "hautajaiset ympäri maailmaa" löytyy jo aika monta juttua erilaisista hautajaistavoista. https://www.google.com/search?q=hautajaiset+ymp%C3%A4ri+maailmaa&rlz=1C1GCEB_enFI874FI874&oq=hautaja&aqs=chrome.0.69i59l3j69i57j0l4.5388j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joskus hautajaiset ovat ilosävyinen juhla vainajan muistolle. Chanassa juhlitaan suurella joukolla ja Tanskassa juodaa hautajaisoluet. https://yle.fi/uutiset/3-9560814
Ranskassa taas kokoonnutaan perhepiirissä ja muistellaan vainajan elämää. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-ranskassa/
Israelissa vainajaa ei jätetä yksin ennen hautajaisia ja haudalle asetellaan kukkien sijasta pieniä kiviä. https://muistojuhla.fi/...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
Sukupuolen esittämisestä valokuvissa ja mediassa löytyy paljon tutkimusta. Tässä verkossa vapaasti saatavissa olevaa, suppeampaa ja laajempaa tietoa aiheesta.Blogikirjoituksia ja verkkoartikkeleita:"Masculine vs. Feminine Poses?" https://organicheadshots.com/blog/masculine-vs-feminine-poses"The Gender Politics of Posing" https://thesocietypages.org/socimages/2013/02/27/men-walk-women-pose-the-gender-politics-of-silhouettes/ Parviainen, Anna: "Neutraalina esitetty maskuliinisuus: sukupuolen epäsymmetrinen visualisointi Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden edustuskuvastossa" https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/932aa967-8dc6-4f4c-9590-ed2afdb00e49/content Pro gradu -tutkielma:Kotro, Petra: Liekehtiviä...
Esimerkiksi Ruotsista löytyy Institutet för språk och folkminnen'in Namnstatistik, https://www.isof.se/namn/personnamn/namnstatistikSaksasta näyttää löytävän digitaalinen sukunimiluettelo, se on tutkimusprojektin julkaisema, ei viranomaisten, Liste : Digitales Familiennamenwörterbuch Deutschlands (DFD) : Namenforschung.netSveitsin viranomaisten Bundesamt für Statistik etunimitietoa, Liste : Digitales Familiennamenwörterbuch Deutschlands (DFD) : Namenforschung.netMyös Iso-Britanniassa on tietoa etunimistä,Baby names in England and Wales - Office for National Statistics.
Luettelen tässä muutamia nykykirjailijoita, joiden teoksia on käännetty englanniksi. Siihen en osaa ottaa kantaa onko saatavilla sikäläisissä kirjakaupoissa, mutta nettikirjakaupoista varmaankin pystyy tilaamaan.
Sofi Oksanen: Purge, When the doves disappeared
Tuomas Kyrö: Happy days of the Grump
Leena Lehtolainen: esim. Below the surface, Before I go (dekkareita)
Minna Lindgren: Death in Sunset Grove, Escape from Sunset Grove
Jussi Valtonen: They know not what they do (2014 Finlandia-palkittu teos)
Antti Tuomainen: Dark as my heart
Emmi Itäranta: The city of woven streets (fantasia)
Pekka Hiltunen: Black noise (jännitys)
Rosa Liksom: Compartment no. 6 (2011 Finlandia-palkittu teos)
Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Etsimäsi kirja voisi olla David Bentley Hartin yhdessä poikansa Patrick Robert Hartin kanssa kirjoittama MacGorillanlinnan arvoitus (KimBook, 2020). Se on humoristinen, tyylilajin klassikoita kunnioittava, skotlantilaiseen linnaan sijoittuva kaikenikäisille sopiva dekkari, jonka kaikki keskushahmot ovat pehmoeläimiä. Myös Tim Davysin Amberville: Paluu alamaailmaan (Tammi, 2009) saattaisi olla etsimäsi kirja. Myös tässä, synkemmän sävyisessä rikoskertomuksessa tarinan hahmot ovat pehmoleluja.
Tekijänoikeuslaki on Suomen laki -teoksen I-osassa, kohdassa Yr 401. Kirjaa ei tosin voi kauhean selkeäksi väittää, mutta kyllä sieltä löytyvät pykälät Valokopiointi, Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa , Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä jne. Itselleen asiaa voi ehkä selkiyttää teoksen: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja avulla.
Se on tosin vain hakusanaluettelo, mutta kunkin hakusanan, esim. valokuva, kohdalla annetaan viitteitä teoksiin tai toisiin hakusanoihin; kirja on vuodelta 1998. Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, joten varminta lienee seurata tilannetta internetin välityksellä, sieltä löytyy sivuto osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
