Sergei Jeseninin (1895-1925) tuotantoa on suomennettu valitettavan vähän, mutta teoksista Venäjän runotar (toim. Kiparsky, Viljanen, 1946) sekä Neuvostolyriikkaa I (toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa, Hki : Tammi, 1979)
löytyy joitakin runoja.
Englannin kielellä löytyy kaksi teosta: Selected poetry, 1982 ja Confessions of A Hooligan, 1973.
Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen tietokannasta ositteesta www.helmet.fi
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Hei!
Kyseessä on apuväline rakentajille Yhdysvalloissa. USA:n rakentamisohjeiden mukaan lattiapalkkeja tulisi olla 5 kappaletta 8 jalkaa kohden, eli kyseinen 19,2 tuumaa tulee siitä. Mitassasi voi olla myös merkittynä punaisella 16 tuumaa ja siitä sitten 32, 48 jne tuumat. Tämä taas osoittaa seinäkoolauksen väliä samaisen ohjeistuksen mukaan.
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Kyseessä on varmaankin Herostratos-niminen mies, joka sytytti Efesoksen Artemiin temppelin tuleen vuonna 356 eaa hankkiakseen itselleen ikuisen maineen. Efesoksen Artemiin temppeli oli kuuluisa loisteliaisuudestaan. Efesoslaiset päättivät olla koskaan mainitsematta tuhopolttajan nimeä. Se kuitenkin säilyi Theopompoksen historiateoksen välityksellä. Temppeli rakennettiin uudelleen ja uudesta temppelistä tuli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Castren Paavo - Pietilä-Castren Leena, Antiikin käsikirja.
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Maakotka rauhoitettiin vuonna 1962, mutta poronhoitoalueella
sitä oli mahdollista ampua poikkeusluvin
vuoteen 1968 asti.
Lähde:
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/maakotka_2006.pdf
Lapin lukukirja (toim. Hannu Rahikainen) vuodelta 1979 sisältää katkelman Veikko Haakanan nuortenromaanista "Anteri, Lapin poika". Perheen koti on jäämässä Lokan tekoaltaan alle, ja katkelmassa on mukana ukki, Anteri ja Sepi-koira.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Nobokovin Lolita ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959, vain neljä vuotta alkukielisen jälkeen. Ennakkotiedon mukaan suomennoksen 11. painos julkaistaisiin ensi vuonna. Emme löytäneet tietoa, että suomennoksia olisi sensuroitu, ainakaan sen julkaisemista ei ole kielletty. Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän Kai Ekholmin Kielletyt kirjat –verkkojulkaisun mukaan Lolita on tai on ollut kielletty useissa maissa, mutta ei Suomessa. Ekholmin kirja on painettuna saatavana kirjastoista.
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy aihepaketti, jossa käsitellään yleisten kirjastojen harjoittamaa omien kokoelmiensa sensurointia:
http://www.lib.hel.fi/...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
