"Pikku äiti" esittäjänä Anna-Liisa Pyykkö ja Decca-yhtye. Äänitetty 7.4.1959. On levyn B-puolella.
Samalla levyllä A-puolella toinen kappale Äiti jäi, kun lähti toiset. Löytyy ainoastaan kansalliskirjaston kokoelmista Helsingistä ja on vain tutkijakäytössä. Ei lainattavaa kappaletta siis saatavilla.
Norsu voisi olla viisauden symboli: lukemalla sisältörikasta Pikku jättiläistä omaksuu arvostettua viisautta. Norsua nimittäin on pidetty viisaana eläimenä ja myös voiman ja pysyvyyden symbolina. Esim. Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan elefantti on myönteisiä mielikuvia herättävä symbolieläin ja ollut voiman ja viisauden vuoksi arvostettu.
Pikku jättiläisen tiedot toimivat myös muistin tukena. Norsun kuva voisi viitata myös norsun muisti -sanontaan. Tieteen Kuvalehden sivulla sanotaan näin: Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä...
Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Sana "mönkijä" sinänsä on johdettu verbistä "mönkiä" (liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä). Jos puhutaan "mönkijöiksi" kutsutuista alun perin ensisijaisesti maastokäyttöön tarkoitetuista nelipyöräisistä kulkuneuvoista, voi vain arvella, että nimityksen keksijän mielessä sen kulku on assosioitunut mönkimiseen tai kenties ajoneuvo on olemukseltaan tuonut mieleen "mönkiäisen".
Nelipyöräisiä mönkijöitä alettiin markkinoida Suomessa 80-luvun puolivälin tienoilla "maastonelikkoina". Nimitys "mönkijä" vakiintui käyttöön varsin nopeasti ja korvasi jokapäiväisessä kielenkäytössä kömpelön maastonelikon varsin nopeasti: "Ensimmäiset kolmipyöräiset mönkijät tulivat Suomeen 1970-luvun lopulla. -- Pari vuotta sitten tulivat...
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-...
Jos saisin itse valita, ostaisin Yrjö Kokon kirjoittaman sadun Pessi ja Illusia. En tiedä löytyykö sitä kirjakaupoista japaniksi, mutta aina kannattaa kysyä. Helsingin Kaupunginkirjaston kappaleet ovat vuodelta 1994. Kirjan nimi on japaniksi Hane o nakushita yousei.
Akateemisesta kirjakaupasta voi tilata ainakin japaninkielisen Kalevalan, Karewaran.
Jos haluat kevyempää kirjallisuutta, voisi Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Ikoo! : No usagi, olla sopiva vaihtoehto. Joka tapauksessa olisi viisainta kääntyä suoraan kirjakaupan puoleen, koska he tietävät omat valikoimansa ja voivat tilata kirjoja eri kielillä.
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
Hei,
Ainakin yksi versio on Prinssi, jolla oli aasinkorvat. Parturi ei pysty pitämään salaisuutta, vaan kuiskaa sen kuoppaan ja peittää kuopan. Paikalle kasvaa ruokokasvi, josta tehty pilli lurittaa salaisuuden ilmoille. Löytyy ainakin kokoelmasta:
Espanjalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973) sarjassa Maailman satuaarteita, osa 6)
Muiden maiden tarinoita (1971)
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II).
Kyseessä on monien maiden kruununkalleuksiin kuuluva esine, suomenkieliseltä nimeltään valtakunnanomena. Se kuvaa maapalloa, jonka päällä on risti. Tämä symboloi Jumalan ja hänen maallisen edustajansa eli hallitsijan valtaa. Venäjällä valtakunnanomena nähtiin ensimmäisen kerran tsaari Boris Godunovin kruunajaisissa vuonna 1598.
Moscow Kremlin Museums: https://www.kreml.ru/en-Us/exhibitions/virtual-exhibitions.regalii-russ…
The Crown Chronicles: https://thecrownchronicles.co.uk/explanation/symbols-of-monarchy-sovere…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Regaalit
Yksiselitteistä vastausta kirjailijan palkkiosta – saatikka tarkkaa summaa – on mahdotonta antaa. "Kustannussopimukset voivat näyttää hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mikä kustantamo on kyseessä ja millaisiin ehtoihin kirjailija ja kustantaja ovat neuvottelussa päätyneet", niin kuin Kirjailijaliiton verkkosivulla todetaan."Kirjailijan tekijänpalkkion tulee olla asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus kirjailijan työstä. Tekijänpalkkio lasketaan prosenttiosuutena kirjan arvonlisäverottomasta myyntitulosta, jolla tarkoitetaan kirjakaupan tai muun vähittäismyyjän saamiensa alennusten jälkeen kustantajalle maksamaa arvonlisäverotonta hintaa. Myyntitulosta ei vähennetä kustantajan kuluja, kuten graafikon tai kustannustoimittajan...
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä – tai parhaassa tapauksessa arkistoista – ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän...
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
