Aleksi-tietokannan avulla löytyy neulonta tai ompeluohjeita Baby Born -nuken vaatteille mm. seuraavista lehdistä:
1)Joulu on punainen : neulo pukinkonttiin lämpimät lahjat läheisillesi, Moda 2007, nro 6, sivu 54-57, 105-107
2)Ulkoiluasu Baby Bornille, Moda 2007, nro 5, sivu 75, 105
3)Baby Bornin somat kesäasut, Moda 2007, nro 4, sivu 36-37, 90-91
4)Keittiöpyyhkeiden uudet tehtävät, Suuri käsityölehti 2007, nro 6-7, sivu 42-45
5)Kevätmekko ja rannekoru Baby Bornille, Moda 2007, nro 3, sivu 73, 108
6)Minit sporttituulella, Suuri käsityölehti 2007, nro 4, sivu 12-13, 58
7)Toivotut nukenvaatteet, Suuri käsityölehti 2006, nro 9, sivu 22, 66
8)Tähtineuleissa on talven taikaa, Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
9)Pehmeät...
Kalastuksesta kiinnostunut voisi lukea esimerkiksi Timo Parvelan Paten kalastuskirjan tai saman kirjoittajan Pate ja Blacknessin hirviö -kirjan. Myös Kalle Veirton kirjassa Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja hitonmoinen lohisoppa, kalastellaan mökillä. Kivoja tietokirjoja kaloista ovat esimerkiksi Carlos da Cruzin Kalojen mitalla ja Niina Mäen Nuuskamuikkusen kalakirja.
Kalastusaiheisia kirjoja voi hakea Helmetin tarkennettu haku-toiminnon avulla. Hakusanaksi laittaa kalastus ja sen jälkeen rajaa hakua lastenaineistoon.
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Kirjasto voi varmastikin antaa tukea harjoitustehtävässäsi. Lähimmät ohjeet sen suorittamiseen saat kuitenkin opettajalta. Sähköpostiosoitteen perusteella käyt Turun ammattikorkeakoulua. Siellä on myös kirjasto ja tietopalvelyksikkö, jonka internet-osoite on http://www.turkuamk.fi/kirjasto/. Käy seuraavaksi kysymässä ohjausta sieltä. Myös kaupunginkirjaston tietovarannot ovat käytettävissä, ja opastusta niiden hyödyntämiseen saat parhaiten menemällä paikan päälle.
Harjoitustehtävien tarkoitus on sama kuin muunkin opetuksen: oppiminen.
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Nykyisellä paikalla Töölöön kirjasto on ollut vuodesta 1970. Sitä ennen kirjastolla oli väliaikaiset tilat Kivelän sairaala-alueella purkutuomion alaisessa vanhassa puurakennuksessa. 1940 ja 1950-luvulla Töölöön kirjasto oli osoitteessa Turuntie 24 ( myöhemmin Mannerheimintie 48-50) ns. Artillerigårdenissa. Kirjasto sijoittui tämän vanhan kasarmin ns. tykistörakennuksen yläkertaan. Kirjaston pinta-ala oli tuolloin noin 300m2, kun nykyisessä kirjastorakennuksessa on 2518m2. Kirjaston aukioloaika oli jo 1950-luvulla 10 tuntia (10-20).
Muistikuvasi pitää paikkansa:
Tuiterin Tuomas -loru löytyy Hanhiemon iloinen lipas -kirjasta, jossa on kokoelma vanhoja englantilaisia lastenloruja. Suomentaja on Kirsi Kunnas. Kirja on malliltaan pitkä ja kapea, sen on kustantanut WSOY, ja siitä on otettu useita painoksia. Ensimmäinen painos on vuodelta 1954.
Loru menee näin:
Tuiterin Tuomas
Tuiterin Tuomas,
possun huomas,
ja varasti possun se Tuomas.
Sen lihat hän söi,
ja nahat hän möi,
ja viimeksi kerrotaan paras:
selkäänsä sai varas.
Alla kirjoja, jotka käsittelevät mm. runouden kääntämistä. Kirjat saa lainaan esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta:
- Sanan paino : kirjoituksia poetiikasta ja politiikasta / Rita Dahl
- Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen / Susan Bassnett
- Kohteena käännös : uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen / toimittaneet Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii
Vuonna 1872 annettu armollinen koulujärjestys ja armollisella asetuksella 80/1905 muutetut oppikouluun sisäänottamista koskevat pääsyvaatimukset edellyttivät "ylemmän kansakoulun II luokan (maalaiskansakoulun 2 vuosiosaston) oppimäärää" ja sen osoittamista pääsytutkinnossa (kristinopissa, oppilaitoksen opetuskielessä, laskennossa ja maantiedossa, minkä lisäksi vaadittiin välttävää taitoa kaunokirjoituksessa). Jos kouluun ilmoitettu oli käynyt jotakin koulua ja saanut siitä todistuksen, tämä todistus oli esitettävä oppilasta kouluun pääsyä varten ilmoitettaessa.
Vuoden 1928 asetus uusmuotoisista valtion oppikouluista (75/28) vaati vastaavasti kansakoulun koko oppimäärää tai sitä vastaavaa tietomäärää. Kouluun pyrkijältä, joka...
Esimerkiksi ajurinistuinta, kuskipukkia tarkoittava sana kosla on tullut suomen kieleen venäjän kuskipukkia merkitsevästä sanasta kozly.
Sana on sittemmin saanut myös merkityksen 'huono, vanha auto'.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_2621f4558edac84a0de…
Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (2016)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kosla?searchMode=all
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
Tyköistuvien pannunlämmittimien ohjeita näyttää löytyvän etupäässä presso- ja Chemex-pannuille, joihin ei liity kahvia lämmittävää keitinosaa. Nämä kaksi ohjetta löytyi:Ravelry: Hario V60-02 Cozy pattern by Ami BalfourRavelry: Hario coffee cozy pattern by Bettina AakerhjelmPystyisikö niistä muokkaamaan omaan pannuun sopivaa lämmintintä?
Valitettavasti en löytänyt ihan suoraa vastausta kysymykseesi, mutta aiheesta
löytyi kyllä paljon mielenkiintoista tietoa (kokeile esim. Ihmemaan hakua eli
osoitetta: http://www.fi ja siellä hakusanaa "verkkolehdet").
Tässä muutamia mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta:
http://www.uwasa.fi/~e75410/tietoverkkoviestinta/sanomalehdet.html
http://www.sanomalehdet.fi/suomenlehdisto/9902/02.shtml
Lisäksi löysin kattavan luettelon eri puolella maailmaa julkaistavista verkkolehdistä:
http://homeworld.aundw.net/ezines.html
Toivottavasti näistä on sinulle jotain apua.
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
