Suomalaisten poliisiautojen ja muiden poliisin käyttämien ajoneuvojen toisessa kyljessä lukee suomeksi poliisi, toisessa ruotsiksi polis.
Ks. esim. Poliisin verkkosivut: https://poliisi.fi/ajoneuvot
Lukemasi kirja on Martti Sirolan Apassit. Tämä sarjakuvakirja ilmestyi jo vuonna 1974, mutta siitä on otettu useampia uusia painoksia.
Kirjassa seikkailee helsinkiläinen Tatu-niminen poika, joka kuumana kesäpäivänä löytää aarrekartan avulla saareen, jossa jo on joukko muita lapsia. Saareen rakennetaan mm. leiriä. Tatu viettää saaressa kesäänsä, ja jonkilainen kahakkakin syntyy.
Kirjasta on ilmestynyt myös osat Apassit, Erämaaseikkailu ja Apassit, Rautaparta. Erämaaseikkailussa seikkaillaan Lapissa.
Kirjan kansikuvan näet alla olevasta linkistä:
https://www.google.fi/search?q=apassit+sirola&rls=com.microsoft:fi-FI&s…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&...
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Ensimmäiset Kyrösjärven ympärihiihdot järjestettiin vuonna 1929. Silloin ne olivat Ikaalisten suojeluskunnan eri joukkueiden väliset kilpailut. Hiihdon ideoijana ja syntysanojen lausujana oli silloinen suojeluskunnan paikallispäällikkö Aarne Kauppila.
Kyrösjärven ympärihiihtoja jatkettiin 1930-luvulla jokatalvisena tapahtumana. Vuoden 1947 ympärihiihto oli ensimmäinen Ikaalisten Urheilijoiden osastojen välinen kilpailu. Näitä hiihtoja järjestettiin 1970-luvulle saakka.
Viimeinen perinteinen Kyrösjärven ympärihiihto, josta löysin maininnan, järjestettiin vuonna 1973. Seuraavana vuonna sen asemesta kilpailtiin Kyrösjärven hiihdossa. Pohjois-Satakunta-lehden uutisen (21.2.1974) mukaan tätä "entistä Kyrösjärven ympärihiihtoa" seuraamassa ei...
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja...
Ritva Kyllin teoksessa Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (2021) Suomen ruokahistoria : suolalihasta sushiin | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio löytyy kattavasti tietoa suomalaisten ruokahistoriasta ja tapojen muutoksesta. Sivuilla 228-231 kerrotaan, miten palkkatyön yleistyminen muutti ruokaperinteitä ja mitä työpäivien aikana syötiin. Tietoa löytyy myös Airam-termospullon yleistymisestä 1930-luvulta eteenpäin.
Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain.
Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998.
Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta...
Asiaa on kysytty palvelussa aiemminkin, ja löydät vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-riikka-nimen-alkupera?language_co…
Lyhyesti: nimi on lyhenne Fredrika-nimestä, joka puolestaan on naispuolinen vastine Fredrik-nimelle. Fredrik tarkoittaa rauhan ruhtinasta.
Etunimiin ja niiden historiaan voi tutustua esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan avulla.
Roskapostittajat urkkivat sähköpostiosoitteita laajasti ympäri verkkoa. Niitä kalastellaan muun muassa erilaisilta myyntisivustoilta (esim. nettikirpputorit) ja muilta verkkosivuilta. Jos roskapostittajat ovat onnistuneet tekemään tietomurron, he saattavat saada käsiinsä esimerkiksi yhdistysten jäsenrekistereitä. Suuri osa verkkokaupoista ja muista kirjautumista vaativista sivustoista pyrkii takaamaan asiakkaille jonkinlaisen tietoturvan, mutta käytännössä sähköpostiosoitteen kirjoittaminen mihin tahansa voi johtaa siihen, että se päätyy vääriin käsiin, kuten roskapostin lähettäjille. Jotkut "spämmääjät" myös arpovat sähköpostiosoitteita.
Lisää roskapostikäytännöistä ja tietojenkalastelusta:
https://fi.wikipedia....
Hei !
Kirjastosta löytyy ryijykirjoja, esim. Tikkurilasta myös käsikirjaston puolelta, sijainti on luokassa 76.2. Kuvia löytyy myös googlen kuvahaulla hakusanalla ruusuryijy. Suomen käsityön ystävät ry:n www.suomenkasityonystavat.fi sivuilla on lisää kuvia ja yhteystiedot kysymyksiä varten. Hinnan arvioinnissa kannattanee turvautua antiikkihuutokauppojen http://www.antiikkilinkit.fi/antiikkihuutokaupat/ asiantuntijoihin.
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Irlannilla on kansallispäivä St. Patrickin päivänä 17.3. ja itsenäisyyspäivä puolestaan 24.4. mutta irlantilaiset eivät sitä erityisemmin juhli. Pyhän Patrickin päivää puolestaan juhlistetaan paljonkin. Se on ikään kuin kansallis- ja itsenäisyyspäivä yhdessä.
Lähteet:
http://www.dipinfo.ru/eng/gk/ireland/Irelandholidays
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Day
http://en.wikipedia.org/wiki/Ireland
Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä...
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,...
Keravan kirjasto kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä) ja olemme yhdessä sopineet aineistoille laina-ajat. Laina-aika vaihtelee 1-4 viikkoon aineistolajista ja uutuusarvosta riippuen.
Laina-ajat:
28 päivää > kirjat, nuotit ja äänikirjat
14 päivää > aikuisten uutuuskirjat, uutistoriaineisto, aikakauslehdet, cd-levyt, konsolipelit, lautapelit
7 päivää > dvd- ja blu-ray -levyt, pikalainat
Vaikka aineistolla on tietty eräpäivä, voi lainaamansa teoksen halutessaan palauttaa ennen eräpäivää.
Yhdellä asiakkaalla voi olla Kirkes-kirjastoista samanaikaisesti lainassa 150 teosta. Aineistolajikohtaiset rajoitukset ovat 30 CD-levyä, 15 DVD-levyä, 15 videota, 15 blu-ray-levyä, 10...
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
