Tutkiskelin Nordrhein-Westfalenin Justiz-online -sivustoa. Siinä kerrotaan Staatsanwaltschaftin tehtävistä. Staatsanwalt näyttää Saksassa olevan viranomainen, joka selvittää ja johtaa rikoksen tutkintaa, yhdessä poliisin kanssa ja päättää syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä.https://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/index.php jahttps://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/Aufgaben-StA/index.phpTutkimuksen etenemisestä kerrotaan sivuilla myös. Siihen sisältyvät todisteiden ja todistajieen etsiminen ja tutkiminen sekä rikospaikan tutkiminen. Näitä hoitaa joko Staatsanwalt tai -wältin itse tai hän antaa ne muun viranomaisen, erityisesti poiisin tehtäviksi.Unter Ermittlungen versteht man die Durchführung von ...
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (...
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Suhteellinen vaalitapa on kirjattu Suomen perustuslakiin ja vaalilakiin (2.10.1998/714).
Suhteellinen vaalitapa otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Vaalitapoja vertaillut toimikunta totesi vähemmistöjen äänen pääsevän siinä paremmin esiin, mikä tukisi yhteiskunnallista vakautta. Vaalitavan uskottiin myös edistävän äänestysaktiivisuutta ja sopivan hyvin Suomen kaksikieilisiin oloihin.
Vaalien paikkajako määräytyy puolueen tai valtsijayhdistyksen vaalipiirissä saaman kokonaisäänimäärän sekä henkilökohtaisten äänimäärien tuottamien vertailulukujen perusteella. Tällöin ääni ei mene hukkaan vaikka oma ehdokas ei menisikään läpi. Järjestelmää on silti arvosteltu siitä, että vähäväkisissä vaalipiireissä...
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Anna-Leena Härkösestä kertovissa lehtiartikkeleissa mainitaan kaksi aviomiestä.
1)Kimmo Porkka
Aalto, Marja: Juhannusmorsian Anna-Leena Härkönen: Nyt on yhteisen kodin aika. Anna 1989 n:o 26-27 s. 24-26.
Hämäläinen, Anna-Liisa: Anna-Leena Härkönen ja kiusallinen rehellisyys. Kodin kuvalehti 1990 n:o 23-24
s. 52-55.
2) Olli Turunen
Koskela, Hannu: Anna-leena Härkönen palasi äitinä estradille. Apu 1999 n:o 50 s. 70-71
Artikkelit löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html asiasanalla "Härkönen, Anna-Leena"
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomien 12.2.2006 D1 sivun artikkelissa "Herra Eurooppa, oletan" mm seuraavasti:
"Suomalaisen itsekeskeisen - joidenkin mielestä kyynisen - linjan voidaan sanoa alkaneen jo vuodesta 1831, kun Suomen kaartin sotilaat marssivat hurraa-huutojen saattelemina Helsingissä laivaan kukistamaan Puolan ensimmäistä kapinaa. Puolalaiset olivat nousseet Venäjää vastaan itsenäistyäkseen imperiumista.
Puolan toinen kapina yhtä sukupolvea myöhemmin oli suomalaisille jo vaikeampi asia. Maa jakautui ensimmäisen kerran poliittisesti: lojaalisuutta Venäjän tsaarille korostanut J.V. Snellman vastaan Puolan kansan oikeuksia korostaneet liberaalit."
Selasimme kirjoja:
Suomen poliittinen historia 1809-1999 / Osmo Jussila...
Albumiini on maksan tuottama proteiini, jota esiintyy mm. veriplasmassa ja maidossa. Lääkkeiden sisältämä albumiini on tavallisimmin peräisin ihmisen veriplasmasta. Plasmaa kerätään varta vasten luovuttajilta plasmafereesiksi kutsutussa verenluovutuksessa, jossa luovuttaja saa punasolunsa takaisin, mutta sitä voidaan myös erottaa normaalin verenluovutuksen yhteydessä kerätystä veriaineksesta.
Lähteet:
Lääketieteen termit
Jack Goldstein, Biotechnology of blood
Löytämäsi mitali on kuvanveistäjä Kalervo Kallion (1909-1969) muotoilema Säästöpankkiviikon 1963 mitali. Mitalin toisella puolella on presidentti Kyösti Kallion profiilikuva ja toisella puolella oleva kuva on Säästöpankin tuonaikainen liikemerkki S-kirjaimineen. Liikemerkissä oleva vuosiluku 1822 tarkoittaa ensimmäisen suomalaisen säästöpankin, Turun säästöpankin perustamisvuotta. Säästöpankkiviikon mitaleita ilmestyi vuosittain vuodesta 1959 vuoteen 1967, presidenttisarjan mitalit ovat vuosilta 1961-1967. Kaikista säästöpankkimitaleista on luettelo, kuvat ja lyöntimäärät osoitteessa: http://www.netikka.net/jmi/sp_mitalit/sp_mitali.html
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli presidentti Kyösti Kallion poika. Hänestä saat lisätietoja esim....
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta.
Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
Avieron ja avioerolainsäädännön kehityksestä Suomessa löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista: ///Sami Mahkonen: Johdatus perheoikeuden historiaan. - 1978/// ja ///Sami Mahkonen: Avioero, tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. - 1980///. Mainitut teokset eivät tietenkään sisällä lainsäädännön viimeisiä uudistuksia. Vuoden 1734:n lain avioliitto- ja avioerosäädöksiä käsitellään myös teoksessa ///Ragnar Hemmer: Suomen oikeushistorian oppikirja 2. - Useita p.///. Oikeushistoriallisessa kirjallisuudessa usein mainittujen
vuoden 1686 kirkkolain ja vuoden 1734 yleisen lain suomennoksista on julkaistu näköispainokset: ///Kircko-lagi ja ordningi 1686. - 1986/// ja ///Ruotzin waldacunnan laki. - 1984///....
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Aatu on muunnos saksalaisesta nimestä Aadolf, jonka merkitys on 'jalo susi'. Aapo on kansanomainen muoto nimestä Aabraham, joka on nähtävästi babylonialaista alkuperää: Abram 'isä (jumalallinen arvonimi) on korotettu'; hepr. käsityksen mukaan Abraham 'kansojen paljouden isä'. Santeri puolestaan on lyhennys Aleksanterista, alk. kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'.
Ks. lisää: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on):
Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy)
Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla)
Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä
Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa)
Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan)
Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi)
Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2)
Lastenlauluja:
M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis)
Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
