Varausten kuljetus Helmet-kirjaston toimipisteestä toiseen kestää yleensä parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä varattu aineisto tulee. Kaupunkien sisällä varattu aineisto kuljetetaan yleensä kolmen arkipäivän aikana. Jos aineisto tulee toisesta kaupungista, esimerkiksi Vantaalta Helsinkiin, matkaan saattaa kulua jopa viikko. Jos väliin sattuu viikonloppu, aikaa kuluu tietenkin pari päivää kauemmin.
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit seurata helposti Helmet-verkkokirjastosta, milloin varauksesi on noudettavissa. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat ilmoituksen noudettavasta varauksesta seuraavana päivänä, kun varaus on tullut noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Urban dictionary:ssa ( www.urbandictionary.com ) on annettu 'holla back girl' -ilmaisulle useita merkityksiä. Ilmaisu näyttäisi olevan peräisin cheerleader-ryhmistä ja tarkoittavan ryhmänjäseniä, jotka toistavat ryhmänjohtajan sanoja. 'Holla' lienee slangimuoto 'holler'-verbistä, jonka merkitys on 'huutaa', 'ulvoa', 'hoilata' tai 'vasikoida', 'kieliä', 'paljastaa'.
Gwen Stephanin laulussa 'holla back girl' tarkoittanee osapuilleen tyttöä, joka ei pidä puoliaan vaan ottaa vain kaikki haukut ja huonon kohtelun vastaan. Osa Urban dictionary:n kirjoittajista pohtii nimenomaan kyseisen laulun sanoja - sinun kannattaa tutustua tähän kenen tahansa ylläpitämään slangisanakirjaan http://www.urbandictionary.com/define.php?term=holla+back+girl .
Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Etsimäsi kappale (Helmikuu on tullut) löytyy mm. seuraavista nuottikirjoista:
Kodin juhlien laulukirja (Kirjapaja 1998), Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki 1981), Matin ja Maijan laulukirja (Kokonuotti 1990), Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja (Weilin & Göös 1997)
Kaikki yllä mainitut nimekkeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin. Halutessasi saat lisätietoja joko pääkirjaston lastenosastolta (182321) tai musiikkiosastolta (182325).
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,...
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Suvun alkuperä on todella Hauholla. Vuonna 1776 kuollut Taneli Mikonpoika oli torpparina kirkonkylässä sijaitsevan Kapakan talon torpassa. Tanelin poika Mikael lähti maailmalle ja otti nimen Sohlman. Hän oli ensin Rantasalmen räätäli, myöhemmin Savonlinnan lasimestari. Mikaelin poika Adolf oli maanmittari ja nai säätyläisen puolison, joka äidin puoleltaan oli aatelisia von Esseneitä. Maanmittarin kahdeksasta lapsesta sukua jatkoi kaksi, joista nuorin Johan Gustaf Sohlman (1837-1908) kohosi aina senaattoriksi ja on suvun merkittävin edustaja. Senaattorin lapsista osa otti 1900-luvulla nimen Saarni, osa Sormanen. Anneli Mäkelä-Alitalo, jonka artikkeliin teoksessa "Suomen kansallisbiografia 9" (157-158) edellinen perustuu arvioi, että suvun "...
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Sanna Koskisen ja Outi Paloposken teoksessa "Sata kirjaa, tuhat suomennosta: kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen" käsitellään myös tämän Agatha Christien kirjan suomennoksia (s. 220-221).Kirja siis suomennettiin vuonna 1940 nimellä "Eikä yksikään pelastunut". Samaan nimeen palattiin vuoden 2004 suomennoksessa. Vuonna 1968 käännöksestä otettiin tarkistettu painos, ja nimekseen se sai "Kymmenen pientä neekeripoikaa".
Nimenvaihdokset perustuvat osittain alkutekstin muutoksille. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1939 Britanniassa nimellä "Ten Little Niggers". Yhdysvalloissa kirja ilmestyi 1940 nimellä "And Then There Were None". Ensimmäinen suomennos perustuu tähän nimeen. Nimivalinnan syyt eivät ole tiedossa. Yhdysvalloissa...
Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
