Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Näyttäisi siltä, että suurten kielialueiden maissa ei opiskella englantia pakollisena kielenä. Suuria kielialueita ovat espanjaa, arabiaa, venäjää ja kiinaa puhuvat maat.
Siksi esim. Saudi arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Venäjällä kouluissa ei ole pakko-englantia. Varmasti muitakin maita löytyy. https://brightside.me/wonder-curiosities/what-subjects-are-taught-in-schools-from-all-over-the-world-619460/
Oikeastaan Suomenkaan kouluissa ei ole pakko opiskella englannin kieltä. A1 ja A2 kieliksi voi valita myös muun kuin englannin. Käytännössä kuitenkin koulujen oppiainevalikoima ja jatko-opintojen sujuminen ohjaavat valitsemaan englannin.
https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista
http://www....
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Ukko-Pekaksi kutsutun Hr1-veturin hiilen kulutus on linja-ajossa noin 1 200 kiloa sadalla kilometrillä. Höyryveturin kattilassa höyryyntyy noin 7 kg vettä jokaista tulipesässä poltettua kivihiilikiloa kohti, joten matkalla kuluu painoltaan seitsemän kertaa enemmän vettä kuin polttoainetta. Hr1-veturissa oli tilaa polttoaineelle 16,0 m³ ja vesitila oli kooltaan 27,0 m³.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Myytävänä Ukko-Pekka | https://yle.fi/uutiset/3-5508302
Keksintöjen kirja. 2, Tiet ja maakulkuneuvot
Eljas Pölhö & Pekka Honkanen, Höyryveturit valtionrautateillä
Kari Siimes, Suomen höyryveturit
Nimen Anri alkuperä on hämärän peitossa. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) ja Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY, 1989) mukaan Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra, joka puolestaan muistuttaa nimeä Anita. 1950-luvulla teos "Anri tunturien tyttö" lisäsi nimen suosiota.
Nimen Anri alkuperää on selvitetty tarkemmin jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?que…
Lisätietoa nimestä Anri löytyy esimerkiksi jo mainituista Pentti Lempiäisen kirjoista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta osoitteesta www.turku.fi/aino
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks...
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
Esimerkiksi kirjoissa Sudenpentujen sanasolmuja, Vakoilijan käsikirja ja Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja on ohjeita erilaisten salakirjoitustapojen käyttöön. Nämä kirjat löydät kirjaston nuortenosastolta tietokirjoista hyllyluokasta 79.8. Erilaisia salakirjoituksia ovatr esimerkiksi Spartalainen sauvakirjoitus, aitakirjoitus ja Caesarin salakirjoitus. LIsää voi myös keksiä itse, Etsiväkerho Hurrikaanion kirjassa annetaan lisää vinkkejä.
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan,...
Tarkoitit kysymykselläsi ilmeisesti tärkeimpiä vientituotteita.
Geographica: maailmankartasto -kirja kertoo Uuden-Seelannin vientituotteista näin: "Pakastetun lampaanlihan vienti Britanniaan aloitettiin vuonna 1882 ja Uusi-Seelanti on edelleen yksi maailman tärkeimmistä villan, juuston, voin ja lihan vientimaista. Maataloustuotteita kuljetetaan Australiaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja muualle Aasiaan."
Muita tärkeitä vientituotteita ovat mm. kiivi-hedelmät, omenat ja viinit.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Tuunainen ja Tuunanen ovat saman suvun nimiä, joista Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvun lopulle tultaessa Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa sekä Itä-Savossa. Nimen taustalla voisi olla karjalainen miehennimi Anton.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Suomen pikakirjoittajayhdistyksen sivulla on paljon tietoa pikakirjoituksesta: http://www.pikakirjoitus.fi/ . Ainakin ennen on Kansanvalistusseuran Etäopistossa Orivedellä järjestetty pikakirjoituskurssia yritys- ja yhdistystoiminnan alla, sieltä voisi kysyä: http://www.etaopisto.fi/ , onko tulossa kurssiohjelmaan. Nyt ei näytä olevan.
Pikakirjoituksen suomen kieleen sovellettuja oppikirjoja on tehnyt mm. Leo Kaila: Pikakirjoituksen oppi- ja harjoituskirja 1.p. 1960 sekä Opi lyhentämään 1. p.1966. Näistä on myös uudempia painoksia. Myös kirjassa Karmitsa, Kalevi: kuinka kiitokirjoitan kaunokirjaimin, pikakirjaimin tai kirjoituskoneella, 1994, käsitellään pikakirjoitusta.
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).