Anni Swanilla on satu nimeltä ilmarin matka kuuhun, vuodelta 1924, joka Lastenkirjainstituutin kuvauksen mukaan voisi olla etsimänne. Siinä Ilmari tekee unessa matkan kuuhun tontuksi muuttuneena Matti-rengin kanssa. Teosta on valitettavasti vain Kansalliskirjastossa, Jyväskylän ja Turun yliopistokirjastossa vain lukusalissa luettavana kappaleena (myös tuo Lastenkirjainsitituutin kirja on paikan päällä tutkittava) sekä Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemalla digitaalisena, tiedot löytyvät Finnasta.
Kahvia pyytävä tonttu on Anni Swanin sadusta Ihmeelliset kummit, joka löytyy kokoelmasta Anni Swanin sadut.
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
DVD-elokuvien hankintaan vaikuttaa useampikin asia. Kirjastokäyttöön tulevia DVD-elokuvia ei voi ostaa esimerkiksi divarista tai tilata netissä toimivista kaupoista, joten olemme sopimustoimittajamme valikoiman varassa. Etenkin vanhempia elokuvia on usein hankala saada kun painokset ovat loppu. Pyrimme toki tilaamaan monipuolisesti materiaalia, mutta joskus emme pysty vastaamaan esimerkiksi hankintatoiveeseen juurikin rajoitetun saatavuuden vuoksi.
Kannattaa kuitenkin tehdä hankintapyyntöjä, koska DVD- ja Bluray-elokuvien hankinnasta vastaava työntekijä pitää kirjaa toiveista ja kokoelmaa täydennetään aina kun materiaalia tulee hollille.
Toivottavasti olet löytänyt hyvää katseltavaa kirjaston kokoelmista.
Peter Ames Carlinin kirjoittaman elämäkerran mukaan Bruce Springsteenia kutsuttiin Pomoksi ensimmäisen kerran alkuvuonna 1971, kun hän pelasi Monopolia kavereittensa kanssa ja onnistui hiukan kepulikonstein, esimerkiksi lahjomalla suklaapatukoilla ja kekseillä, voittamaan monta peliä. Hän sai muilta pelaajilta nimen Roskaruokakuningas, mutta ei ilmeisesti pitänyt siitä, ja keksi itselleen uuden nimen Pomo (The Boss). Kolmen vuoden ajan tätä nimeä käyttivät vain hänen bändinsä jäsenet ja ystävät, mutta vuonna 1974 eräs toimittaja kuuli sen ja 1975, kun "Born to run" löi läpi, nimi tuli tunnetuksi. Springsteen itse oli Pomo-nimestä harmissaan. Hän ei halunnut vaikuttaa ylimieliseltä. Hän selitti, että nimi johtui vain siitä, että...
Partiolaisten päiväretkimainos tiesi kertoa:". Lintutornin lähellä on ontto tammi, jonka sisälle voi sujahtaa vaikka aikuinen" Retkipaikkavinkit
Kauklahden esite on samaa mieltä:"Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan." Pikkukaupunkielämää
Eli lintutornin löytämällä löytää varmaan myös onton puun. Partiolaisten mukaan tammen ja kauklahden esitteen mukaan lehmuksen. Lopullinen totuus selvinnee vain käymällä katsomassa.
Luontoon.fi kertoo lintutornin tarkemman sijainnin kartalla.
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Koru voisi olla peräisin Kaliningradista. ЯK viitannee Kaliningrad Amber Combine -nimellä toimivaan meripihkakoruja valmistavaan yritykseen. Se perustettiin vuonna 1947 kun Kaliningradin alue oli siirtynyt Neuvostoliiton hallintaan. Aiemmin paikalla toimi saksalaisomistuksessa meripihkaa työstänyt Königsberg Amber Factory. Sormuksen metallin arviointia voisi pyytää asiantuntijalta, esim. kultasepältä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad_Amber_Combine
https://www.ambermuseum.ru/en/home/about_museum/history_of_museum/kalin…
Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/...
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin...
Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen.
Morten on tanskalainen ja saamelainen muoto nimestä Martin, joka puolestaan on muunnelma Martinuksesta. Martinus tarkoittaa sodanjumala Marsille kuuluvaa. Katolisessa kirkossa on yli 20 Martinus-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde: Pentti Lempiöinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Omien etsintöjenne varalta saatan tiedoksi, että esim. Aili Nenolan kirjassa Parantolaelämää; tuberkuloosipotilaat muistelevat ei mainita Porvoossa ollutta parantolaa.
Ainoa löydetty viite, jossa tiedetään tuosta Porvoon parantolasta on Severi Savosen kirjanen Taistelu tuberkuloosia vastaan Suomessa. Lähikirjastossa voi jättää kaukolainapyynnön, jos haluatte teoksen luettavaksenne. Vastauksen lopussa on tuon kirjasen tarkemmat tiedot.
Mainitun kirjasen sivulla 46, Suomen tuberkuloosinhoitolaitokset vuonna 1946, keuhkotautiparantolat -nimisessä taulukossa on mainittu Porvoon parantola. Sen sijaintipaikka oli Porvoo, omistaja Porvoon kaupunki. Se oli avattu vuonna 1914. Sairaansijoja v. 1946 oli 50 kpl. Porvooseen oli ennen vuotta 1917...
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
