Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!...
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa. Olen kuitenkin löytänyt joitakin teoksia, joissa heidän seurustelustaan on vähintäänkin jotain mainintaa. Kaikkia kirjoja en saanut käsiini, joten lista ei ole täydellinen:
Yllätysori, Vaarallinen ratsastus, Ponisaaren arvoitus, Punainen hevosenkenkä, Tunturiratsastus, Aavehevonen, Pako ratsukalliolta, Naamiaisratsastus, Haamulinnan kadonnut ori, Ponitalli ja varjojen linna, Vaellusratsastus, Kauhujen yön ritari, Myrsky, Paluu Ponisaarelle, Epäonnen leiri, Ratsukellarin salaisuus, Miljoonaratsu, Keskiyön hevonen, Kultajoen kummitus, Haamujen talo.
Lukemalla...
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Tätä lyhennettä käytetään punasolujen kokojakaumasta. Tulos ilmoitetaan prosentteina.
Tutkimuksen viitevälit ovat:
Naiset alle 15 %
Miehet alle 14 %
eli olisi hyvä, jos tulos jäisi esim. naisilla 15 % tai alle.
Lisätietoa asiasta on osoitteissa
http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedott…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Lin Hallbergin kirjoittamat ja Marvi Jalon suomentamat suositut Eppu- ja Sinttu-kirjat:
Eppu etsii kotia (2012)
Eppu tulee taloon (2013)
Eppu ja paras joululahja 2014)
Eppu on hyvä ystävä (2014)
Sinttu ja Eppu, tallitouhua ja ponipuuhaa (2014)
Eppu menee kouluun (2015)
Eppu karkuteillä (2016)
Eppu ja kesän paras päivä (2017)
Leirillä on hauskaa, Eppu (2018)
Eppu ylittää esteet (2019)
Eppu, pieni sankari (2020)
Maailman ihanin Sinttu (2008)
Torstaina nähdään, Sinttu (2009)
Hieno hyppy, Sinttu (2009)
Kiva leiri, Sinttu (2010)
Aprillia, Sinttu (2010)
Suuri seikkailu, Sinttu (2011)
Sinttu on paras! (2011)
Älä pelkää, Sinttu (2012)
Yli esteiden, Sinttu! (2012)
Tallilla tapahtuu, Sinttu (2013)
Kesä kutsuu,...
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Läheet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava
Vilkuna: Etunimet, Otava
Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava:
Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Asianomistajalla on 2 vuotta aikaa tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta. Jos kyseessä on törkeä kunnianloukkaus, ilmoitusaikaa on 5 vuotta.
Asiasta tarkemmin Finlexissä syyteoikeuden osalta:
1 § (11.4.2003/297)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
ja kunnianloukkauksen osalta:
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1...
Tässä jotain tietoa sinulle kolmesta apinasta - valitettavasti en onnistunut löytämään sinulle yhtään teosta, missä olisi kyseinen tarina kerrottuna - saattaa myös olla, yhtä ainoaa tarinaa ei olekaan, vain erilaisia muunnelmia tästä myytistä eri muodoissa: veistoksia, erilaisia viittauksia uskomuksissa jne. Sen sijaan löytyy tietoa myytin lähteestä, ja tarinaan liittyvistä kuvista. Jos joskus onnistut löytämään sadun, olisimme iloisia, jos lähettäisit tiedon meille!
Eli: Kolme apinaa liittyy ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Japanissa legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Aihetta on käytetty paljon taiteessa: Nikko-nimisestä paikasta Japanissa löytyy puukaiverrustyö, missä kolme apinaa esiintyvät;...
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa...
R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset:
Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000)
Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000)
Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach, suom. 2000)
Varjojen kaupunki (Welcome to dead house, suom. 2000)
Noiduttu kello (The Cuckoo Clock of Doom, suom. 2001)
Hirviöitä, hirviöitä! (The Girl Who Cried Monster, suom. 2001) Kummitusnaapuri (The Ghost Next Door, suom. 2001)...
Reino Keron teoksessa Suureen Länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996) kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomessa käytiin siirtolaiskuljetuksista hintasotaa. Sen aloitti vuonna 1903 Höyrylaiva Osakeyhtiö Nord, joka lupasi kuljettaa siirtolaisia Amerikkaan 100 markalla. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) ja sen kanssa yhteistoiminnassa olleet valtamerilinjat pudottivat hinnan puolestaan 79 markkaan. Syksyllä 1904 SHO osti Höyrylaiva Osakeyhtiö Nordin laivat ja onnistui näin monopolisoimaan Suomesta lähtevän siirtolaisliikenteen.
Lisätietoa matkaliikenteestä Pohjois-Amerikkaan löytyy myös mm. näiltä verkkosivuilta: http://www.hanko.fi/files/80/siirtolaiset.pdf ja Suomen sukututkimusseuran sivulta http://www....
Edith nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Edith (muinaisenlannin eadgith =onnellinen tai rikas +taistelu). Suomen almanakassa nimi on ollut 1883-1889 (Edit), 1890-1907 (Ediita), ja 1908-1928 (Eedit). Edith-nimellä ei Suomessa ole kirkollisia yhteyksiä, mutta katolisella kirkolla on 3 englantilaista Edith-pyhimystä. Ruotslaisessa almanakassa Edith on edelleen.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (1999).
Epäluotettavaksi kertojaksi voidaan kutsua sellaista kertojaa, jonka selonteko tapahtumista on jollakin lailla vääristelty, virheellinen, ennakkoluuloinen tai puolueellinen. Kertojan epäluotettavuus voi johtua myös siitä, että hän on huonosti perillä kertomistaan asioista, naiivi tai helposti harhaanjohdettavissa. (Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja, 2003).
Epäluotettavan kertojan käsite on tietysti melko tulkinnanvarainen ja epäluotettavuudesta löytyykin aste-eroja. Selkeimpiä epäluotettavan kertojan tapauksia ovat sellaiset, joissa minäkertojana on lapsi, vähälahjainen, mielisairas tai jollakin tavoin vinksahtanut henkilöhahmo. Lähdekirjallisuuteni (Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja ja Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka) ja...
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman kappaleen ”Hei mummo” nuotit löytyvät ainakin teoksista ”Joulunvalo ikuinen” (JR Music, 2007), ”Joulun sävelmä” (Jussi Rasinkangas, 2011) ja ”Hyvää joulua!: suosituimmat joululaulut” (F-Kustannus, 2011).
Kirkkohiirien joulu on Larin-Kyöstin kirjoittama runo. Se on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi, 2005.
