Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi.
Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Pentti Rasinkankaan säveltämä ja sanoittama Mennään hiljaa löytyy esim. cd-levyltä Rasinkangas Pentti: Osuvat lastenlaulut sekä saman tekijän levyltä Parhaat lastenlaulut. Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät esim. kirjoista Lasten oma toivalaulukirja ja Suuren toivelaulukirjan osasta Lastenlauluja.
Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia.
http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton
Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "...
Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
Kyllä. Unikon siemeniä voi kuivata ja käyttää leivän mausteena.
Oopiumiunikon (Papaver Somniferum) maitiaisnesteessä on yhdisteitä, joita käytetään päihteinä.
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,...
Tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin (20.7.2020) . Vastannut kollega toteaa, että sanoitus tosiaan vihjaa syrjähyppyyn alakerran Ramin kanssa. Laulussahan ei suoraan sanota kuka on apsen isä, mutta itsekin yhdyn siihen, että vihje on melko selvä.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perheen sukuhautaan veljensä ja vanhempiensa viereen. Hautaa koristaa Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin (1886 – 1858) 1930-luvulla tekemä veistos, maapallon päällä istuva pieni poika.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa
Viro: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. (Otava 2001)
Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla. (Otava 2002)
Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi...
Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000).
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
