Nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sana wife ja saksan sana Weib.
Nimi on otettu ensin ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa ja sen jälkeen almanakkaa Ruotsissa. Ruotsissa on käytössä myös nimi Vivika ja Suomessa muunnos Viivi.
Lähde:Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kokonainen sirkusrunokirja on Kirsi Kunnaksen Sirkusjuttuja. Tivoliaiheisia runoja löytyy Tittamari Marttisen kirjasta Tivoli Tähtisade: runoja ja loruja (kuvittanut Rosa Liksom). Yksittäisiä sirkus- tai tivolirunoja ovat mm. alla mainitut (suluissa runoilijan ja runokirjan nimi):
- Seikkailu sirkuksessa (Jukka Virtanen, Satujunalla)
- Kummituslinna (Eppu Nuotio, Matkalla tullaan suuremmiksi)
- Sinisen kärpäsen sirkus (Reetta Niemelä, Sinisen kärpäsen sirkus)
- Sirkus (Maria Peura, Tammen kultainen lastenrunokirja)
- Herra Pii Poo (Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu)
- Pihalle laitetaan sirkus (Jarkko Laine, Suomen lasten runotar)
- Into Kiemura, taikuri (Jukka Itkonen, Leikkihaitari)
- Karuselli (Kaarina Helakisa, Posetiivi)
Kaikki kirjat...
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Voisit tutustua kirjaan Rakkauden lahja : piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta, Kirjapaja 2008. Alla suora lainaus kirjan sivulta 94:
"Raamatussa ei oteta suoraan kantaa raskauden keskeyttämiseen. Kristillinen kirkko on kuitenkin alusta lähtien puhunut syntymättömän elämän suojelemisen puolesta. Tämä vakaumus pohjautuu yleiseen velvollisuuteen suojella kaikkea elämää. Raamatussa puhutaan kunnioittavasti kohdussa sikiävästä ihmiselämästä (Ps. 139:13; Jes. 44:2; Luuk. 1:15, 41; Gal. 1:15). Myös Hippokrateen lääkärinvalassa ja YK:n lastenoikeuksien julistuksessa tunnustetaan syntymättömän sikiön oikeus elämään ja huolenpitoon."
Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta ja luettavissa myös internetissä...
Seuraavista lehtiartikkeleista on varmaankin apua :
Askartelulehti 2007, nro 3, sivu 26-29 : Hauskat leikit eläinpuvuissa. Lasten eläinpuvut: pupu, kissa, karhu, koira, kettu.
Suuri käsityölehti 2007, nro 2, sivu 18-19, 62-64. Tegelberg, Tarja : Huimat rooliasut. Lasten roolipukuja: palomies, Zorro, ballerina ja jääprinsessa. - Ompelumallit kaava-arkilla.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 46-47. Hyvä haltija... vaiko kaunis keiju? Hyvän haltijan naamiaisasu.
Askartelulehti 2006, nro 2, sivu 44-45. Robin Hood –naamiaisasu.
Muotimuksu 2004, nro 2, sivu 18-21, 32. Naamiaiset. Naamiaisasuja: kukko, kana, koira ja possu. - Ompelumallit kaava –arkilla.
Suuri käsityölehti 2004, nro 3, sivu 20-21, 61. Kolehmainen, Teija : Tervetuloa naamiaisiin!...
Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa. Olen kuitenkin löytänyt joitakin teoksia, joissa heidän seurustelustaan on vähintäänkin jotain mainintaa. Kaikkia kirjoja en saanut käsiini, joten lista ei ole täydellinen:
Yllätysori, Vaarallinen ratsastus, Ponisaaren arvoitus, Punainen hevosenkenkä, Tunturiratsastus, Aavehevonen, Pako ratsukalliolta, Naamiaisratsastus, Haamulinnan kadonnut ori, Ponitalli ja varjojen linna, Vaellusratsastus, Kauhujen yön ritari, Myrsky, Paluu Ponisaarelle, Epäonnen leiri, Ratsukellarin salaisuus, Miljoonaratsu, Keskiyön hevonen, Kultajoen kummitus, Haamujen talo.
Lukemalla...
Kielitoimiston sanakirjan (1. osa, A - K, 2006) mukaan sanontaa käytetään "kysymykseen sopimattomasta vastauksesta, vastauksen kiertämisestä, (tahallisesta) väärinymmärtämisestä tms.". Sillä siis tarkoitetaan, että keskustelijat puhuvat tahallaan tai tarkoittamattaan eri asioista: kun toinen puhuja toivottaa hyvää päivää, toinen kertoo veistävänsä kirvesvartta.
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Tätä lyhennettä käytetään punasolujen kokojakaumasta. Tulos ilmoitetaan prosentteina.
Tutkimuksen viitevälit ovat:
Naiset alle 15 %
Miehet alle 14 %
eli olisi hyvä, jos tulos jäisi esim. naisilla 15 % tai alle.
Lisätietoa asiasta on osoitteissa
http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedott…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Lin Hallbergin kirjoittamat ja Marvi Jalon suomentamat suositut Eppu- ja Sinttu-kirjat:
Eppu etsii kotia (2012)
Eppu tulee taloon (2013)
Eppu ja paras joululahja 2014)
Eppu on hyvä ystävä (2014)
Sinttu ja Eppu, tallitouhua ja ponipuuhaa (2014)
Eppu menee kouluun (2015)
Eppu karkuteillä (2016)
Eppu ja kesän paras päivä (2017)
Leirillä on hauskaa, Eppu (2018)
Eppu ylittää esteet (2019)
Eppu, pieni sankari (2020)
Maailman ihanin Sinttu (2008)
Torstaina nähdään, Sinttu (2009)
Hieno hyppy, Sinttu (2009)
Kiva leiri, Sinttu (2010)
Aprillia, Sinttu (2010)
Suuri seikkailu, Sinttu (2011)
Sinttu on paras! (2011)
Älä pelkää, Sinttu (2012)
Yli esteiden, Sinttu! (2012)
Tallilla tapahtuu, Sinttu (2013)
Kesä kutsuu,...
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Läheet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava
Vilkuna: Etunimet, Otava
Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava:
Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Asianomistajalla on 2 vuotta aikaa tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta. Jos kyseessä on törkeä kunnianloukkaus, ilmoitusaikaa on 5 vuotta.
Asiasta tarkemmin Finlexissä syyteoikeuden osalta:
1 § (11.4.2003/297)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
ja kunnianloukkauksen osalta:
9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1...
Tässä jotain tietoa sinulle kolmesta apinasta - valitettavasti en onnistunut löytämään sinulle yhtään teosta, missä olisi kyseinen tarina kerrottuna - saattaa myös olla, yhtä ainoaa tarinaa ei olekaan, vain erilaisia muunnelmia tästä myytistä eri muodoissa: veistoksia, erilaisia viittauksia uskomuksissa jne. Sen sijaan löytyy tietoa myytin lähteestä, ja tarinaan liittyvistä kuvista. Jos joskus onnistut löytämään sadun, olisimme iloisia, jos lähettäisit tiedon meille!
Eli: Kolme apinaa liittyy ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Japanissa legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Aihetta on käytetty paljon taiteessa: Nikko-nimisestä paikasta Japanissa löytyy puukaiverrustyö, missä kolme apinaa esiintyvät;...
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset:
Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä)
Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000)
Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000)
Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach, suom. 2000)
Varjojen kaupunki (Welcome to dead house, suom. 2000)
Noiduttu kello (The Cuckoo Clock of Doom, suom. 2001)
Hirviöitä, hirviöitä! (The Girl Who Cried Monster, suom. 2001) Kummitusnaapuri (The Ghost Next Door, suom. 2001)...
Kirkkohiirien joulu on Larin-Kyöstin kirjoittama runo. Se on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi, 2005.
