Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Charlotte on useissa maissa käytössä oleva muoto ranskalais-italialaista alkuperää olevasta nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin hellittelynimen Charlot ("pikku Kaarlo") vastaavaksi sisarnimeksi ("pikku Karla").
Ruotsi-Suomessa Charlotta otettiin almanakkaan 1772 kruununprinssi ja vuodesta 1809 kuningas Kaarle XIII:n kihlatun Hedvig Elisabet Charlottan kunniaksi. Suomalaisessa almanakassa nimi oli vuoteen 1928 asti; siitä lähtien nimen asuna on ollut Lotta. Ruotsalaisessa almanakassamme Charlotta on edelleen 12.5.
Charlotta on vanhastaan ollut tuttu nimi kuninkaallisten keskuudessa: Ranskan kuningasperheestä se löytyy jo 1400-luvulta, Tanskan 1600-luvulta ja Ruotsin 1700-luvun lopulta. Ruotsissa nimeä on käytetty 1600-...
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Heta on Hedvig -nimen suomalainen lyhentymä.
Hedvig ("taistelijatar")on vanha saksalainen nimi, jossa kumpikin osa merkitsee taistelua.
Hetan nimipäivä on 15.10. Se on hyväntekeväisyyttä harjoittaneen samannimisen Sleesian herttuattaren muistopäivä. Ruotsalaisessa almanakassa on edelleen Hedvig tuona päivänä. Ruotsin historian merkittävin nimen kantaja oli Hedvig Eleonora, joka oli Kaarle X Kustaan puoliso. Hänen kunniakseen nimi on otettu almanakkaan Ruotsissa vuonna 1668. Suomalaisessa almanakassa se on korvattu Heta -nimellä 1890. Karjalan kannaksella Hetaksi on kutsuttu myös Helenaa ja Helkaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2. tark. p. 2001)
Uusi suomalainen nimikirja/ etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Eino Leinon kolmiosainen runoelma Hymyilevä Apollo on alkujaan Hymni-nimisen kokoelman kolmas laulu. Ensimmäinen laulu on nimeltään Höyhensaaret, toisen laulun nimi on Laulu metsästä. Kolmas laulu nimettiin uudelleen Aurinkolauluksi. Koko runoelman nimeksi tuli Hymyilevä Apollo. Laulut ovat laajoja: pelkkä kolmas osa sisältää kolmekymmentäkolme runoa. (Lähde: Leino, Hymyilevä Apollo, 2003)
Runot on julkaistu monessa kokoelmassa. Viimeksi, vuonna 2003, julkaistu Hymyilevä Apollo sisältää vain alkuperäisen Hymni-runoelman kolmannen laulun runot. Kaikki kolme osaa sisältyvät ainakin Eino Leinon kokoelmaan Hymyilevä Apollo: valikoima Leinon runotuotannosta.
Ylen ohjelmaopassivustolla kerrotaan, että Metsolat tv-sarjan kuvauspaikoista keskeisimpiä olivat Mouhijärvi (Metsoloiden tila), Hoikan kylä ja Pälkäneen Sappee, missä kuvattiin laskettelurinnekohtauksia.
http://ohjelmaopas.yle.fi/puhekupla/carl-mesterton
Tampereen tv-arkistosta kerrottiin lisäksi, että hautausmaakohtauksia on kuvattu Suodenniemen hautausmaalla.
Neoliittinen vallankumous on englantilaisen arkeologin Vere Gordon Childen käyttöön ottama käsite. Se tarkoittaa sitä suurta mullistusta ihmiskunnan historiassa, jolloin siirryttiin kiinteään asumismuotoon ja elinkeinoiksi tulivat maanviljely ja karjanhoito. Lisätietoa neoliittisesta vallankumouksesta löydät esim. kirjoista Ihmisen suku 2 sekä Otavan suuri maailmanhistoria 1 sivu 94.
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "...
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Sukunimelle Hakkarainen on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen mukaan se johtuisi kivenhakkaajan ammattinimityksestä hakkari, toisen mukaan etenkin Tornionjokilaaksossa nimi juontuisi skandinaavisesta Haakon nimestä. Tarkemmin asiasta teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi...
