Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
Vanhoista rahoista on kysytty aikaisemminkin. Voit selata vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusana: rahat.
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2008. Rahojen arvoon vaikuttaa myös se, missä kunnossa ne ovat. Rahoille on määritelty kuntoluokat, jotka löytyvät myös Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta: http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös muuta tietoa vanhoista rahoista ja keräilystä.
Mainitussa teoksessa 5 pennin reikäkolikolle (1941) on määritelty hinta vain korkeimmassa kuntoluokassa, 1 e.
25 pennin kolikon (1939) keräilyarvoksi on määritelty korkeimmassa kuntoluokassa 6 e ja sitä alemmassa 3 e, muissa...
Peetu on vanhastaan ollut Pietari-nimen kutsumamuoto, nykyään myös mm. Petrin, Peterin, Pertin, Pertun ja Petran lempinimi. 1970-luvulta alkaen Peetua on käytetty myös virallisena nimenä. Pietari taas on tullut kreikan kalliota merkitsevästä nimestä Petros ja sen muunnelmasta Petrus. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet)
Malla on kutsumamuoto useista eri nimistä kuten Amaliasta, Magdaleenasta, Malviinasta ja Matildasta. Joku Lapin kävijä on voinut nimetä tyttärensä Mallaksi Kilpisjärvellä sijaitsevien Malla-tunturien mukaan. Tällöin nimi kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Saana.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan kaikki nämä nimet ovat Mikael-nimen muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Mikael-nimi taas tulee Raamatusta, jossa Mikael on arkkienkeli ja Jumalan kansan suojelija. Alunperin nimi tulee hepreankielisestä nimestä Miikael ('kuka on niin kuin Jumala').
Miko-nimi on almanakassa 29.9. Mikke ja Miku voivat viettää nimipäivää Mikaelin päivänä niin ikään 29.9.
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen...
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Vihreitä ei ole aivan helppoa sijoittaa perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kun puolueen aktiiveilta sen alkuaikoina tiedusteltiin vihreiden suhteesta poliittisiin aatteisiin, juuri kukaan ei halunnut sijoittaa vihreitä sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan; muutama sijoitti vihreät keskustaan.
Aiheesta paljon kirjoittanut puolueen entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on määritellyt vihreät porvarilliseksi vasemmistopuolueeksi. Porvarillisella Soininvaara tarkoittaa sitä, ettei puolue nojaa toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeeseen, ei käytä itsetarkoituksellisesti vasemmistolaisittain leimautunutta terminologiaa sekä tavoittelee kannattajakuntaansa myös koulutettua keskiluokkaa. Soininvaaran mukaan hyvä esimerkki...
Takapihan Gibraltar on marssilaulu, sen on säveltänyt jorma Panula ja sanoittanut Sauvo Puhtila ja laulu alkaa "Hei hei sinä takapihan Gibraltar".
Kappale on levytetty 1960-luvulla, esittäjänä levytyksessä on Tapiolan yhteiskoulun kuoro. Levyn nimi on Sininen ja valkoinen, se löytyy kuunneltavaksi ja lainattavaksi useasta kirjastosta (napsauta linkkiä)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1541812__Stakapihan%20gibr…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Virallinen muoto on paralympialaiset, mikä käy ilmi alan järjestöjen virallisilta nettisivuilta
www.paralympic.org
http://www.sport.fi/paralympiakomitea/rio-2016-paralympialaiset
Nimen taustana on kai eräänlainen sanaleikki, 'olympialaisiin' on yhdistetty - niin ikään kreikkaan palautuva - englannin sana paralytic 'halvaus, halvaantunut'. Totta on, että sanan oikeaan muotoon totutteleminen vaatii vähän opettelemista, O-äänne kun on niin vahvasti iskostunut suurkisojen nimitykseen.
Eino Leinon kolmiosainen runoelma Hymyilevä Apollo on alkujaan Hymni-nimisen kokoelman kolmas laulu. Ensimmäinen laulu on nimeltään Höyhensaaret, toisen laulun nimi on Laulu metsästä. Kolmas laulu nimettiin uudelleen Aurinkolauluksi. Koko runoelman nimeksi tuli Hymyilevä Apollo. Laulut ovat laajoja: pelkkä kolmas osa sisältää kolmekymmentäkolme runoa. (Lähde: Leino, Hymyilevä Apollo, 2003)
Runot on julkaistu monessa kokoelmassa. Viimeksi, vuonna 2003, julkaistu Hymyilevä Apollo sisältää vain alkuperäisen Hymni-runoelman kolmannen laulun runot. Kaikki kolme osaa sisältyvät ainakin Eino Leinon kokoelmaan Hymyilevä Apollo: valikoima Leinon runotuotannosta.
