Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Hopeatehdas Oy esitellään muutamalla rivillä kirjassa ”Suomen teollisuus” vuodelta 1951. Kirjassa sanotaan mm.: ”Yhtiö on perustettu v. 1926. Normaalituotantoon kuuluvat tärkeällä sijalla pöytä- ja kahvikalustot, sormukset, korut ym. kultasepänalan valmisteet. Tehtaan nykyinen henkilömäärä on 57. Yhtiön osakepääoma on 1 milj. mk ja vararahastot 850.000 mk”.
Kirjassa ”Suomalainen hopeataide” (1989) Hopeatehdas mainitaan luvussa, joka on otsikoitu ”Uusia muotoja pienistä metalliverstaista” ja jossa kuvaillaan taideteollisuuden kehitystä 1900-luvun alkukymmeninä. Sivulla 37 sanotaan: ”Pääasiassa perinteisiin malleihin pohjautuvia sarjoja valmistivat mm. Hopeatehdas Oy, Suomen Kultaseppä Oy ja vuonna 1918 Suomen Kultaseppien Liiton...
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Vuoden 1929 markka on nikkeliä. Kirjassa "Suomen rahat arviointihintoineen 2008" sen arvoksi on laitettu 3 - 30 euroa. Arvo rippuu kuntoluokituksesta ja tarjottavista määristä. Kirjassa "Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviointihintoineen" vuoden 1929 markka on arvioitu 7 - 25 euron arvoiseksi.
Lisätietoja voit katsoa esim. osoitteessa http:www.numismaatikko.fi/
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Skanno Oy:sta, jonka palveluksessa Torsten Laakso suunnitteli Kameleontin, on tehty historiikki Smeds, Kerstin, Kameleontin aika : Skanno 50, [Helsinki] : [Skanno] , 1996. Teoksessa kerrotaan, että erityisesti nuoriin koteihin sopivaa sohvamallia alettiin kehitellä Skannossa 1964 ja Kameleontti lanseerattiin vuonna 1966. Torsten Laakso oli Skannolla suunnittelijana vuoteen 1968 saakka. Torsten Laakson meriittilista löytyy Suomalainen design from Finland : kuka kukin on = who's who in Finnish design. Toim. Rita Taskinen [julk. Teollisuustaiteen liitto Ornamo] Huhmari : Karprint, [1992] teoksesta, samoin Kuka on kukin teoksesta vuodelta 1994.
Kielitoimisto hyväksyy molemmat nimet. EU:ssa käytetään nimeä Alankomaat. Molempia nimiä käytetään samoissa yhteyksissä.
"Vuodesta 1815 alkaen tuon luoteiseurooppalaisen maan ja Karibialla sijaitsevien alueiden valtioliiton virallinen nimi on ollut Alankomaiden kuningaskunta. Pelkkä Alankomaat viittaa valtioon Euroopassa, ja Hollanti on virallisesti vain sen kahden maakunnan, Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin, yhteisnimitys.
Hollanti on kuitenkin tunnettu omana alueenaan lähes tuhat vuotta, ja jonkin aikaa Hollanti oli myös itsenäinen kuningaskunta. Koska Alankomaiden taloudelliset ja hallinnolliset keskukset Amsterdam, Rotterdam ja Haag sijaitsevat Hollannin alueella, koko maahan viitataan usein sanalla Hollanti.
Nimi Hollanti on...
Täysin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei tunnu löytyvän, koska nimi Maari voi juontaa juurensa useammalta kuin yhdeltä taholta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja toteaa, että Maari on yksi Marian kutsumamuotoja. Maria puolestaan on "heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä." (Lempiäinen, op. cit.; lisää tietoa Maria-nimestä löydät helposti mistä tahansa nimikirjasta.)
Toisaalta Maari voi olla samaa kantaa kuin Maarit,...
Alex, Aleks on lyhenne nimestä Aleksander, Aleksanteri. Tämä jo antiikin ajalta tunnettu nimi merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Katolisessa kirkossa on ollut kahdeksan tämännimistä paavia ja lähes viisikymmentä pyhimystä. Venäjällä oli useita Aleksanteri-nimisiä keisareita. Kirjailijoista mainittakoon esim. Alexandr Pushkin ja Alexander Dumas vanhempi ja nuorempi. Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Hepreankielinen nimi Benjamin tarkoittaa oikean käden poikaa eli onnenpoikaa. Benjamin oli nuorin patriarkka Jaakobin kahdestatoista pojasta. Suomalaisessa almanakassa Benjamin...
Finto.fi:n on koottu sanastoja, joita kirjastot käyttävät sisällönkuvailussa. YSO:ssa ja Kaunossa on myös kirjastoalalla käytettyä sanastoa.
Oppilaitosten kirjastojen sivuilla on sanastoja, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Tiedonhakusanasto, https://sites.uef.fi/tiedonhaku-kirjasto/kirjastosanasto/ ja Omnian Kirjastosanasto selkokielellä, https://omnia.verkkokirjasto.fi/-/kirjastosanasto-selkokielella
Kunta-alan sanastoa on TEPA-termipankissa, https://termipankki.fi/tepa/fi/ ja Valter -valtioneuvoston termipankissa, https://valter.sanakirja.fi/
Englanninkielisiä kirjastoalan sanastoja:
ODLIS Online Dictionary for Library and Information Science, https://odlis.abc-clio.com/
Alla olevassa australialaisessa monikielisessä kirjastoalan...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Pirjo” on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Birgitta”. ”Birgitta” puolestaan perustuu muinaisen tulenjumalattaren latinalaiseen muotoon ”Brigida”, jonka merkitys on ’korkea, korotettu’. Tuota nimi siis voisi merkitä, jos halutaan mennä aivan nimen alkujuurille asti.
”Pirjolla” on slangissa myös paljon epämiellyttävämpi merkitys: ’oksennus’. Se on tosin paljon nimeä uudempi, joten tuo merkitys ei ole millään muotoa nimen synnyn taustalla.
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että...
Kyse on varmastikin kappaleesta nimeltä "Muistojen Miehikkälä", joka löytyy levyltä "Kotiseutuni: muistojen Miehikkälä". Laulajina ovat Reijo Taipaleen lisäksi Kalevi Korpi ja Erkki Eräs (Erkki Pärtyn alias), ja kappaleen säveltäjä ja sanoittaja on Erkki Pärtty. Tieto löytyi Fono-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/) aihehaulla "Miehikkälä".
Äänite on julkaistu vuonna 1987 sekä uudelleen vuonna 2003 (lähteenä Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Ihan varma ei voi olla, koska esim. Vaskissa pokkareilla ja kovakantisilla kirjoilla ei ole aina omia tietueita. Useimmiten kuitenkin on, ja ero saattaa olla ilmoitettu teoksen viitetiedoissa ISBN-numeron yhteydessä lyhenteillä sid. tai nid. Näistä sid. eli sidottu tarkoittaa kovakantista ja nid. eli nidottu pokkaria.
Jotain voi arvella myös kirjan ilmestymisajankohdasta niin, että usein uudet kirjat ilmestyvät ensin kovakantisina ja myöhemmin, vuoden parin kuluttua niistä otetaan uusi painos pokkarina.
Syksyllä 2013 ilmestyy suomenkielinen Seija Saarisen Tölkkidesign - kierrätä luovasti arkeen ja juhlaan. Kirjassa esitellään vaihe vaiheelta eri tekniikat, joilla tölkkidesign-lampunvarjostimet, -kaulakorut ja -rannerenkaat syntyvät.
Tölkkiaskartelusta löytyi Vaskista melko vähän aineistoa verrattuna vaihtoehtoisesti internetin tarjontaan. Kuitenkin tölkkejä sivuttiin muutamassa teoksessa, mutta niissäkään ei varsinaisesti käsitelty tölkkien klipsejä. Kirjojen vinkit käsittelivät lähinnä tölkeistä tehtäviä askartelutöitä.
Tässä ovat Vaskista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena löytyneet relevanteimmat kirjat, paras niistä oli:
Hansson, Bobby. : The fine art of the tin can : techniques & inspirations
ja kaksi muuta:
Elliot, Marion...
Thomas Brezina on itävaltalainen kirjailija, saksankielisen kielialueen suosituimpia. Karo Hämäläinen on käsitellyt asiaa Tyyris Tyllerön numeroissa 2/1998 sivu 11-14, 49 ja 3/1998 sivu 40-43, 57. Kopioita artikkeleista voi pyytää vaikkapa oman kirjaston kautta.
Thomas Brezinasta löytyy tietoa myös Mervi Kosken kirjoittamasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta.
Brezina on syntynyt Wienissä 1963. Hänen kirjojaan on käännetty ainakin 24 kielelle. Kirjoja hän on kirjoittanut jo lähes 100. Hän asustaa myös Lontoossa ja Itävallan Unicef-lähettilääksi hänet nimitettiin vuonna 1996. Hän pitää tärkeänä puolustaa lasten oikeuksia.
Suomeksi Brezinan kirjoja alkoi ilmestyä vuonna 1999.
Brezinasta on kysytty aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät...
