Kuolemansyyntutkijalla tarkoittanet joko oikeuslääkäriä tai patologia. Nämä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta toimenkuvat ovat kuitenkin erilaiset.
Patologi suorittaa ruumiinavauksia (kuolinsyy, mahdolliset sairaudet) sekä tutkii kudos- ja solunäytteitä. Lisätietoja patologin työstä löytyy esim. Kuopion yliopiston sivuilta: http://www.uku.fi/patol/
Oikeuslääkärin työnkuva liittyy enemmän rikoksien tutkintaan (oikeuslääketieteelliset avaukset). Oikeuslääketieteestä lisää esim. Helsingin yliopiston sivuilta: http://www.oll.helsinki.fi/index.htm
Patologi ja oikeuslääkäri ovat erikoislääkäreitä, jotka ovat suorittaneet lääketieteen lisensiaatin tutkinnon (6 vuotta) sekä erikoislääkärin erikoistumisopinnot (n. 5 v.). Erikoistuminen tapahtuu...
Göran Grimvallin kirjassa Miksi taivas on sininen? sivulla 13 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivaanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18. Aikavyöhykkeet ja kesäajan käyttö voivat muuttaa kellonaikoja hieman, mutta päivän pituus ja yön pituus ovat aina kaksitoista tuntia."
Taulukko auringon nousu- ja laskuajoista eri maissa (http://www.gaisma.com/en/dir/001-continent.html) kertoo, että muutaman minuutin eroja kellonajoissa on. Ei kuitenkaan sen suurempia.
Lisätietoa aiheesta löytyy myös täältä: http://www.cso.caltech.edu/outreach/log/NIGHT_DAY/sunrise.htm
”Suomen valtio omistaa enemmistön Ylen osakkeista. Muut osakkeet ovat mm.
pankkien, yhdistysten, vakuutuslaitosten ja kulttuurilaitosten omistuksessa.
Ylen osakkeita omistavat mm. MTV Oy, Alma Media Oyj, Sanoma WSOY, Suomen Pankki, Nordea, Osuuspankkien Keskuspankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanvalistus-seura, Kustannusosakeyhtiö Otava, Suomen Punainen Risti r.y., Suomen Tietotoimisto Oy, Suomen valtakunnan Urheiluliitto SVUL r.y., Pellervo Seura r.y., Raittiuden Ystävät r.y. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f, jne. Useimmilla osakkailla on vain yksi tai muutama osake.
Osakkeenomistajia on noin 70.
Osakepääoma
Vähimmäispääoma 7 000 000 euroa ja enimmäispääoma 28 000 000 euroa.
Osakkeita 4 683 945 kpl. Osakkeilla ei ole...
Poliitikko Väinö Tanner sai vaimonsa Linda Tannerin kanssa peräti kahdeksan lasta ja lukuisia lapsenlapsia(lapsia). Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner ei kuitenkaan tiettävästi ole yksi heistä, eikä muutakaan tietoa sukulaisuudesta valitettavasti löytynyt. Väestötietoviraston sukunimitilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Tanner.
Internetissä perukirjalomakkeen malli on mm. osoitteessa http://www.trustus.fi/perukirjamalli.shtml ja http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Painettuja lomakkeita on ennen ainakin saanut ostaa kirjakaupoista.
Kirjassa Asiakirjamallit (2008) sivulla 173 on myös malli perukirjan tekemistä varten. Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse on liitteenä perukirjalomake, jonka voi halutessaan kopioida.
Säteilyturvakeskus kertoo sivuillaan, että tavallinen ikkunalasi ei läpäise UVB-säteilyä. Vähäinen määrä UVA-säteilyä pääsee lasin läpi, jos säteily on voimakasta ja tällöin, jos ihotyyppi on sellainen, että se ruskettuu vähäisestäkin säteilymäärästä, se voi ruskettua https://www.stuk.fi/-/voiko-auton-ikkunan-tai-muun-lasin-lapi-ruskettua-
Autojen tuulilaseissa käytetään karkaistua lasia eli panssarilasia Lujuutensa ansiosta panssarilasi soveltuu hyvin kovaa kulutusta vaativiin tehtäviin. Se valmistetaan yhdistämällä kaksi tai useampia lasilevyjä toisiinsa ohuella muovikalvolla tai valamalla lasin sisään ohut metalliverkko. Finnairilta kerrottiin, että myös lentokoneen tuulilasit ovat 2.5-4 cm paksua karkaistua lasia. Nykyautojen...
"Uuden suomalaisen nimikirjan"(Otava 1988) ja Kustaa Vilkuna: "Etunimet" (Otava, 1990) mukaan nimi on englantilais-saksalaisen Aline -nimen latinalainen asu. Nimen alkuosa viittaa muinaissaksaan, athal= jalosukuinen. Nimi oli yleinen Englannissa jo 1100-luvulla, Aline oli alkuaan Adeline. Alina otettiin Suomessa almanakkaan 1872 muodossa Aliina. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" (WSOY 1999) todetaan nimelle olevan useita juuria, se voi olla lyhentymä Adelinasta. Kantasana voi olla myös Helena tai Helene tai nimi voi olla Alin sisarnimi saksalaisten nimitutkijoiden mukaan. Suomen ortodoksisen kalenterissa Alina on muunnos Akylina-nimestä.
Ilkka Remes on salanimi. Kirjailijan oikea nimi on Petri Pykälä. Salanimiä voit katsella täältä: http://www.tornio.fi/Salanimet. Matti Remeksellä on kotisivut: http://www.mattiremes.net/matti.php ja hän vastaa siellä myös lukijoiden kysymyksiin. Siellä häneltä on usein kysytty tätä asiaa ja hän totetaa, että Remes on hänen oikea nimensä.
Kuollenmeren suolapitoisuus on paikoin yli 33 prosenttia, mikä on enemmän kuin vaikka valtamerissä. Suolainen vesi kannattelee uimaria hyvin voimakkaasti, niin ettei sukeltaminen onnistu. Kelluminen on helppoa, mutta uiminen on vaikeaa, koska kädet eivät uppoa veteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuollutmeri
https://www.ts.fi/teemat/297685
https://www.rantapallo.fi/rantalomat/tiesitko-taman-kuolleestameresta-1…
Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta –chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja chat-palvelun melko vähäinen kysyntä.
HelMet-chat osoitteessa www.helmet.fi on avoinna ma-to klo 13-17, pe klo 13-16. Palvelu aukeaa sivustolla automaattisesti aukioloaikoina. Chat ei ole näkyvissä jos vastaajalla on käynnissä kolme keskustelua samanaikaisesti.
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Tampio esiintyy talon- ja sukunimenä Kainuussa ja Itä-Lapissa. Nimi Tambio on esiintynyt jo 1600-luvun lopulla Sotkamon käräjillä. Nimi saattaa liittyä muihin Suomessa esiintyviin Tamppi-nimiin. Tamppi-nimien arvellaan perustuvan esimerkiksi paikannimiin. Tamppi eli tamppimylly (ruotsin stamp) toimi veden avulla ja siinä tampattiin eli vanutettiin sarkaa tai puitiin rukiintähkiä. Tamppi on ollut myös sepän työkalu. Ruotsin damm merkitsee höyryä ja usvaa sekä myös pölyä ja tomua. Enemmän nimestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, Otava, 2000.
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (...
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
