"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Laulu on tanskalainen kansansävelmä, jonka on sanoittanut Irene Mendelin. Laulu löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
Koulun laulukirja / toim. Aksel Törnudd. WSOY 1920, 3.p.
Laulun taika / toim. Jussi Ilvonen. Raittiuden ystävät 1977, 3.p.
Tilastokeskuksen mukaan yli 80-vuotiaiden lukumäärä on ollut vuoden 2019 lopussa 312 406. Tieto löytyy Excel-taulukosta sivulta http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html (ks. kohta "Väestön ikärakenne 31.12.").
Maisa on kutsumanimi useista eri nimistä kuten Mailiksesta ja Mariasta. Muoto on syntynyt samalla tavalla kuin Katarinasta Kaisa. Nimen toinen versio on Maissi. Skotlannissa Maisie on Margaretin kutsumamuoto. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Maisan samankaltaisen lopun vuoksi nimeen Animais.
Mailis. Nimi on ilmeisesti sama kuin ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Näistä on saatu kutsumamuodot Maila ja Maili. Maija-Liisasta ja Marja-Liisasta käytetään lyhentymiä Maisa ja Marsa.
Maria. Heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Sen on arveltu merkitsevän mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin...
HelMet-kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa. Videokasetti, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen ohjeita, Maksut -kohdasta löytyy...
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
Otavan opiston Uskonnot maailmassa -kurssimateriaalin mukaan maailmassa arvioidaan olevan noin 10 000 uskontoa, ja että niiden määrä on viimeisen sadan vuoden aikana lisääntynyt. Suomessa arvioidaan olevan noin 100-150 uskonnollista liikettä:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue1-uskonnot-maailmassa-3/materials#p-128933
Uskonnoilla on erilaisia jumalakäsityksiä. Peda.net-kouluverkon uskontosivusto kertoo asiasta näin:
"Teismillä tarkoitetaan uskoa persoonalliseen jumalaan. Teismin alalajeja ovat monoteismi eli yksijumalaisuus, kuten kristinusko, islam ja juutalaisuus. Polyteismi on monijumalaisuutta, mistä esimerkkinä on hindulaisuus monine jumalineen. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumaluus on kaikessa ja...
Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa:
"Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. "
lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm
Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen
http://www.helmet.fi/record=...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy näköispainos 1900-luvun alussa ilmestyneestä tuoteluettelosta N. Bomans ångsnickeri (luokassa 76.1). Luettelossa on kuvia Bomanin huonekalutehtaan huonekaluista, ei kuitenkaan sängyistä. Kuvat antavat kuitenkin hyvän kuvan tehtaan huonekalujen tyylistä yleensä, joten siitä voi olla apua, kun jäljität sänkyjesi alkuperää.
Maija Mäkikallin artikkeli Huonekaluja pieniin koteihin (Glorian antiikki 2002, kevät, s. 34-38) saattaa myös sisältää kuvia Bomanin huonekalutehtaan tuotannosta.
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Koirat hakevat mielellään fyysistä kontaktia ja käyttävät kosketusta kommunikointikeinona. Koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin. Eniten ne nauttivat rinnan, kaulan ja vatsan silittelystä, kun taas päälaen, niskan ja selän takaosan silittämistä ne voivat pitää vähän uhkaavana. Ylipäätään koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin.
Lähde: Sarah Whitehead: Kaikki koirista (WSOY 2006)
DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” sanotaan näin:
Jonna on yksi Johannan monista lyhentymistä ja täten senkin taustalta löytyy Johannes ja merkitys ”Jumala on armollinen”. Suomenkieliseen almanakkaan Jonna otettiin vuonna 1984. Jonna oli Suomessa erittäin harvinainen nimi 1960-luvulle saakka. 1970-luvulla nimi yleistyi nopeasti.
Kristiina on suomalainen kirjoitusasu nimestä Kristina, latinan Christiana. Nimet ovat naispuolisia vastineita miehen nimelle Kristian, jonka pohjana ovat kreikan ja latinan ”kristittyä” tarkoittavat sanat. Nimen sukulaisia ovat esim. suomen Kirsi, Kirsti, saksan Christa, Christel ja Krista, englannin Christine ja Chris sekä skandinaaviset Kerstin, Kirsten,...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
