Helsingissä Kirjasto 10:ssä voi soittaa sähköpianoa. Tarkemmat tiedot täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/#%C3%A4%C3%A4nitys
Espoossa Sellon kirjastossa on kaksi soittohuonetta, joista toisessa on piano, toisessa flyygeli ja urkuharmoni. Lisäksi on sähköpiano, johon voi lainata kuulokkeet. Lisätietoa:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa on soittohuone, jossa on piano:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Kaikissa näissä voi ajan varattuaan soittaa maksuttomasti.
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian...
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Tiedustelin asiaa sarjan aikaisemmat osat kustantaneelta Otavalta, ja sieltä kerrottiin, ettei Beth Revisin Shades of the Earth -teoksen suomentamisesta ole tehty päätöstä. Niinpä sitä ei ole näillä näkymin tulossa suomeksi ainakaan aivan lähiaikoina.
Voit toki laittaa asiasta toivetta Otavan suuntaan. Otavan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/.
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta...
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,...
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Nobel-palkintojen viralliselta verkkosivustolta (http://nobelprize.org/literature/) löytyy seuraava lista Nobel-palkituista kirjailijoista.
Olen merkinnyt tähden (*) niiden kirjailijoiden perään, joiden tuotannosta on Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan julkaistu suomen kielellä kokonaisia teoksia. Muilta kirjailijoilta voi löytyä runo- tai proosanäytteitä antologiasarjasta Nobel-kirjailijat 1-4 tai teoksista 21 Nobel-kirjailijaa sekä 27 Nobel-kertojaa. Kaikkien teosten saatavuutta Tampereen kaupunginkirjastosta voit tutkia verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Listasta puuttuvina vuosina palkintoa ei ole jaettu lainkaan.
2004 Elfriede Jelinek
2003 J.M. Coetzee *
2002 Imre Kertész *
2001 V.S. Naipaul *
2000 Gao...
Jasmin on luontoaiheinen nimi. Jasmiinihan on suosittu hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa se on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
Sahanpurun painolle on hankala antaa aivan tarkkaa arvoa. Paino riippuu ainakin siitä kuinka tiukkaan puru on pakattu ja kuinka kosteaa se on.
Lämmöneristeenä käytettävälle kuivalle sahanpurulle ilmoitetaan yleensä tiheydeksi 120-200 kg/m³. Tästä voidaan laskea, että yhden purukilon vaatima tilavuus on noin 5-8 litraa.
Lähteitä:
Vähäkallio et al.: Lämmön- ja kosteudeneristys
Siikanen: Rakennusaineoppi
RT-kortisto: Rakennustarvikkeiden ainetiheyksiä sekä tavarakuormia
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
