Beth Kincaid on salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen kirjailija K. A. Applegate.
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta...
Käytettävissämme olevien lähteiden mukaan juhannus 24.6. ei ole virallinen vapaapäivä Puolassa eikä sen vietto ole yhtä korostunutta kuin Suomessa. Aihetta käsittelevä kirjallisuuskin näyttää keskittyvän tapoihin, joita joskus on vietetty, mutta jotka nykyään eivät juurikaan ole hengissä. Ainakin tapa laskea aattoiltana kukkaköynnöksiä veteen (usein kynttiläköynnöksiä) näyttää kuitenkin olevan edelleen suosittu. Suuremmilla paikoilla järjestetään ohessa ilotulituksia. Perinteiseen puolalaiseen juhannuksenviettoon kuuluivat erilaiset muuallakin tavalliset käytännöt ja uskomukset jotka liittyivät tuleen, veteen ja kasveihin. Juhannus merkitsi kesän alkua, ei kuitenkaan lomaa vaan työteliään sadonkorjuuvaiheen tuloa.
Menoilla haluttiin...
Silkki-Saara-näytelmä perustuu romaaniin "Irene - helsinkiläisen 'Kamelianaisen', Silkki-Saaran muistelmat", kirjoittanut Eric von Schantz. Romaani ilmestyi v. 1948 hämeenlinnalaisen Nide-kustantamon kustantamana.
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
Erityisesti keittiötarvikkeissa silikonipinta saattaa muuttua tahmeaksi rasvajäämien takia. Tahmaisuutta voi kokeilla poistaa ruokasoodan avulla: Ruokasoodaan sekoitetaan hieman vettä ja seosta levitetään tahmaiselle silikonituotteelle. Seoksen annetaan kuivua, minkä jälkeen se huuhdellaan pois.
https://www.cleanipedia.com/gb/kitchen-cleaning/how-to-clean-sticky-sil…
https://gloriousdays.co/how-to-clean-sticky-silicone-bakeware-lunchboxe…
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät rakenteet ovat johdonmukaisia.
- käsittääkseni fasetti tarkoittaa eri...
Nuottikokoelmasta Merimies merta rakastaa 1.1 : Merellisiä lauluja (1978) löytyy Byssan lull -kappaleen suomennos nimellä "Hoplallaa, pata kiehua saa". Uudempi käännös löytyy Tarujen saari -yhtyeen levyn Sota kirottu! tekstiliitteestä. Molempia on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Sijainti- ja saatavuustiedot Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Slangisanakirjan mukaan "totta mooses" tarkoittaa ilman muuta, kyllä varmasti, totta kai. Sanonta on on esiintynyt 1970-luvulta lähtien. Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla.
(Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001)
Sanonnan alkuperä ei ole tiedossa. Voisi kuvitella että tarvittaessa painokasta vahvistusta jollekin asialle on otettu esiin vahva nimi Raamatusta. Mooseksen luonteenpiirteistä nostetaan usein esiin hänen uskollisuutensa ja luotettavuutensa.
Ota vielä yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvontaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Tot… mooses he osaavat antaa asiantuntevamman selvityksen.
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Ihmisellä, jolla on auditiivinen hahmotushäiriö, on vaikeuksia hahmottaa kuulemaansa siitä huolimatta, että hänen kuulonsa on normaali. Se liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-aineistohausta voit etsiä tietoa aiheesta ainakin asiasanalla oppimisvaikeudet. Se tuottaa paljon myös sinulle tarpeetonta aineistoa, mutta tarkempaakaan asiasanaa ei oikein ole. Oppimisvaikeuksista kärsiville on myös yhdistyksiä, joista saa tietoa. Internetosoitteesta http://www.lukihero.fi/index2.html löydät yhdistysten nimet ja muuta tietoa. Suomen puheopisto järjestää myös kursseja mm. hahmotushäiriöisille. Puheopiston kotisivun löydät osoitteesta http://www.puheopisto.fi/ Ehkä kannattaa kysyä myös kaupungin terveyskeskuksen...
Kyllä se kuulee suomen kielen,/ joka ymmärtää kaiken mielen -sitaatti on Mikael Agricolan Rucouskiria Bibliasta. Mikael Agricolasta löytyy hyvää tietoa Opetushallituksen kokonaisuudesta Mikael Agricolan elämä ja työ https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mikael-agricolan-elama-ja-t…. Rucouskirja Bibliasta löytyy verkosta, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pd… ja helpommin luettavana versiona, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja.
Terve.fi sivustolla kynsilakan kerrotaan säilyvän vuoden, jonka jälkeen sen koostumuksessa saattaa huomata muutoksia. Wikipedia kertoo kynsilakan koostuvan nitroselluloosasta, joka on liuotettu liuottimeen ja värjätty pigmenteillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935897__Stoselli%20leigh_…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kynsilakka
http://tinynaildesign.blogspot.fi/2012/10/kynsien-historiaa-osa-2.html
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
