Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään. Ann Bryantista löytyy tietoja seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.wattspub.co.uk/abryaob.htm ja http://www.kidsopenbook.co.uk./bryant.htm.
Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://finna.fi
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun...
Tiedustelemiasi teoksia ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Niitä löytyy toki mm. Varastokirjastosta ja Kuopion seudun kirjastoista, joita voit pyytää tilattavaksi kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Kirsti Pakula
Tikkalan kirja.
Olli (Olof) Tikkasen (12.12.1794-25.3.1841) ja Margareeta Kärkkäisen (13.6.1799-6.4.1833) jälkeläiset.
Loimaan Kirjapaino Oy - Ofset 1993.
Saatavana mm. Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa
70280 Kuopio
Kiuruveden Heinäjärven (Heinäkylän) Tikkaset.
Paavo Tikkasen s. 1690 ja Riitta Niskasen s. 1694 jälkeläiset. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi, 2001.
N. 500 s. Nimiä 7800, joista Tikkasia 585.
Saatavana mm. Varastokirjastossa ja Kuopion kaupunginkirjastossa.
Kiuruveden Sulkavalla...
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Linda Lay Shulerilta on ainakin toistaiseksi suomennettu vain kaksi kirjaa, Vain aurinko muistaa (She who remembers, Otava 1989) ja Kun kotka kutsuu (The voice of the eagle, Otava 1993).
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Olemassa olevan tutkimuksen pohjalta asia ei ole kovin selvä. Kissaeläinten kehräämisen biologia on kummastuttanut tutkijoita vuosikymmeniä. Kehräämistä ei tapahdu vain kotikissoilla, vaan myös monet pienemmät kissaeläimet (Felidae) pystyvät siihen. Felidae-lajeihin kuuluu kotikissojen lisäksi mm. Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin, ilves. Tutkijat luulivat aikanaan, että pienet ja isot kissaeläimet erottaa toisistaan yksi kurkunpään luu. Myöhemmin on huomattu, että asia on monimutkaisempi, mutta ero näyttää silti liittyvän kurkunpään rakenteeseen. Pienillä kissoilla (kuten kotikissoilla ja ilveksillä) kurkunpää on tukeva ja melko jäykkä. Siksi se pystyy värisemään tasaisesti, ja siitä syntyy kehräys. Isoilla...
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931...
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Koronavirus ei vaikuta vielä kysymyksiin vastaamiseen. Mikäli kirjaston henkilökuntaa sairastuu paljon tai he eivät muusta syystä ole töissä, vastaamiseen voi tulla vaikutuksia. Jos vastaajien määrä laskee selvästi, voivat vastausajat pidentyä. Itse vastauksen laatimiseen vaaditaan usein kirjallisuuden tutkimista paikan päällä kirjastossa. Mikäli henkilökuntakaan ei enää kirjastoihin pääsisi, tässä tulisi vaikeuksia. Mitään näistä asioista ei voida vielä ennustaa. Kaikki on kiinni siitä, miten epidemia leviää ja millaisia keinoja sen hillitsemiseksi tullaan käyttämään.
Lisäys 7.4.2020: Hyvin valitettavasti monin paikoin kunta on joko lomauttanut tai aikoo lomauttaa kirjaston henkilökunnan verkkopalveluista välittämättä. Mikäli...
Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,...
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy muutamia suomenkielisiä levytyksiä Violeta Parran laulusta Gracias a la vida. Haku onnistuu helpoimmin napsauttamalla etusivun linkkiä "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Elämälle kiitos" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-levy.
Liisa Tavin esityksen lisäksi CD:llä löytyy Arja Saijonmaan levyttämä versio. Siinähän on eri teksti kuin Tavin levytyksessä. Saijonmaan esityksen nimi on "Miten voin kyllin kiittää", mutta koska laulu ehkä yleisemmin tunnetaan nimellä "Elämälle kiitos", se löytyy myös tällä nimellä.
Lisäksi löytyy kokoelma-CD, jonka nimi on "Elämälle kiitos" ja jolla esiintyy useita artisteja. Tässä Parran laulun esittäjäksi on merkitty Machu...
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
