Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Juliette Bezonin Catherine-sarjan järjestys suomeksi on seuraava:
Catherine
Carherine ja herttua
Kaunis Catherine
Catherine rakkaani
Catherine ja rakkauden aika
Catherine ja vapaus
Catherine, linnanrouva
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,...
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
Laki voi kirjastokontekstissa tarkoittaa monia eri asioita.
Keskeisimmät kirjastoja koskevat lait ja asetukset on koottu tälle Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle: https://minedu.fi/kirjastot/lainsaadanto. Laissa yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) , https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 määritellään yleisen kirjaston tehtävä §6:
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja...
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Aada on suomalainen ja virolainen kirjoitusasu Ada-nimestä. Ada merkitsee heprean kielellä jalokivikorua. Suomen ruotsalaisessa almanakassa se lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä (merkitys aatelinen, jalosukuinen). Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Tiedustelin asiaa sarjan aikaisemmat osat kustantaneelta Otavalta, ja sieltä kerrottiin, ettei Beth Revisin Shades of the Earth -teoksen suomentamisesta ole tehty päätöstä. Niinpä sitä ei ole näillä näkymin tulossa suomeksi ainakaan aivan lähiaikoina.
Voit toki laittaa asiasta toivetta Otavan suuntaan. Otavan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/.
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Nobel-palkintojen viralliselta verkkosivustolta (http://nobelprize.org/literature/) löytyy seuraava lista Nobel-palkituista kirjailijoista.
Olen merkinnyt tähden (*) niiden kirjailijoiden perään, joiden tuotannosta on Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan julkaistu suomen kielellä kokonaisia teoksia. Muilta kirjailijoilta voi löytyä runo- tai proosanäytteitä antologiasarjasta Nobel-kirjailijat 1-4 tai teoksista 21 Nobel-kirjailijaa sekä 27 Nobel-kertojaa. Kaikkien teosten saatavuutta Tampereen kaupunginkirjastosta voit tutkia verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Listasta puuttuvina vuosina palkintoa ei ole jaettu lainkaan.
2004 Elfriede Jelinek
2003 J.M. Coetzee *
2002 Imre Kertész *
2001 V.S. Naipaul *
2000 Gao...
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,...
