Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka...
Tilassa ”odottaa noutoa” olevaa kirjaa ei voi lainata. Se tarkoittaa sitä, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut asiakas noutaa sen. Jos asiakas ei hae varausta määräpäivään mennessä, kirja laitetaan takaisin hyllyyn tai lähetetään omistajakirjastoon. Silloin kirjan voi jälleen lainata.
Tila ”hyllyssä” tarkoittaa, että kirja on omistajakirjastonsa hyllyssä ja lainattavissa. Jos kirjan kohdalla on joku muu tila, sitä kappaletta ei voi lainata, mutta teoksesta voi tehdä varauksen. Mikäli jossakin kirjastossa on teosta vapaa kappale, varaus tarttuu siihen ja kirja lähtee tulemaan varaajalle. Jos vapaita kappaleita ei ole, varaus tarttuu seuraavaan palautuvaan kirjaan. HelMet-kirjaston valikoimat...
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Ns. suhu-s:ää ei ole poistettu suomen aakkosista, vaan š kuuluu nykysuomen aakkostoon. Suomen aakkosissa ei ole ollut omaa kirjainmerkkiä (ŋ) äng-äänteelle, vaan se on kirjoitettu nk/ng.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. 1994
Kielitoimiston ohjepankki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/60
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Esimerkiksi seuraavia espanjalaisia kirjailijoita on suomennettu ihan vastikään:
Vazquez Montalban, Manuel: Etelän kutsu, Kuolema keskuskomiteassa, Tatuoitu (jännityskirjallisuutta)
Perez-Reverte, Arturo: Flaamilainen taulu, Miekkamestari, Rummunkalvo (jännityskirjallisuutta)
Vicent, Manuel: Jalokivisilmäinen tonnikala
Prada, Juan Manuel de: Myrsky
Semprun, Jorge: Kirjoittaminen tai elämä (entisen kulttuuriministerin muistelmat sodan ajalta)
Rivas, Manuel: Timpurinkynä
Abad, Mercedes: Veri.
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandaa voit käyttää osoitteessa http://finna.fi
Osoitteesta http://travelnet.co.il/espagne/menu/TheLiteratureofSpain2.htm löytyy Espanjan lyhyt kirjallisuushistoria englanniksi, ja osoitteessa
http://www....
Etsitty kirja lienee Janusz Piekalkiewiczin Kadonneen kullan jäljillä (Karisto, 1972). Vuonna 1991 siitä otettiin toinen painos ja kirjaa onkin yhä verrattain vaivattomasti saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea - mistään kadonneesta kirja-aarteesta ei siis ole kysymys.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston valinta on delegoitu yksiköille. Yksiköt tekevät valintansa itsenäisesti määrärahojensa puitteissa etupäässä aineistonvalintalistoilta, jotka on koottu jonkun kustantajan, toimittajan tai aihepiirin nimekkeistä.
Kirjastojen tekemiin valintoihin vaikuttavat aineiston kysyntä ja alueelliset seikat, mm. väestön ikärakenne, kielivähemmistöt sekä kulttuuri.
Kirjastot voivat halutessaan ostaa täydennyksiä suoraan kirjakaupasta, mutta uutuushankinta tapahtuu valintalistojen kautta. Poikkeuksena ovat suurten kirjastojen musiikkiosastot, jotka poimivat myös uutuuksia alan kaupoista.
Suurin osa kirjoista tilataan ennakkotietojen perusteella, ennen ilmestymistä. Näin toimimalla saadaan suuremmat alennukset ja...
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Ilkkumista tai vahingoniloa ilmaisevan "ähäkutin" voi nähdä yhteensulautumana 'oudoksumista, ihmetystä, pettymystä ja ilkkumista' merkitsevästä interjektiosta ähä(h) ja jo sinänsäkin vahingoniloa ilmaisevasta huudahduksesta kutti. Tämän pohjana saattaa olla Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyvä interjektio kuttis ("kuttis, nijnpä käwi; kuttis minä pä sain"). Ähäkutin sukulaisilmaus on "ähä piti", jossa pitää-verbin imperfektimuodon käyttö viittaa mahdollisesti ilmauksen taustalla olevaan ajatukseen "niin piti(kin) käydä"Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja Vanhan kirjasuomen sanakirja kutti - Suomen etymologinen sanakirja kuttis - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja ähä piti - Suomen...
Hallux valguksen eli kansankielellä ”vaivaisenluun” saksankielinen vastine on ”Ballenzehe”. Samasta vaivasta käytetään myös nimitystä ”Grosszehenballen”.
Tietoa kirjastoalan ammatillisesta peruskoulutuksesta löytyy mm. Kirjastot.fi -sivuilta, kirjastoala (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/ ), kohdasta Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Siellä on mm. linkki Opetusministeriön laatimaan kokonaisuuteen koulutuksesta ja sen määräyksistä, http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Pari asiasta aiemmin esitettyä kysymystä on Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arksto.aspx , hae asiasanoilla kirjastoala ja koulutus. Etäopiskelukurssejahan voi suorittaa esim. Avoimessa yliopistossa http://www.avoinyliopisto.fi/ . Muita etäopiskelumahdollisuuksia http://www.edu.fi/page.asp?path=498;5998;6082 ....
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 2004) ja Uudessa suomalaisessa nimikirjassa (Otava, 1988) mainitaan, että Reetu on suomalainen muunnos Fredrik-nimestä. Fredrik taas on muinaissaksassa Frithuric, eli 'rauhanruhtinas'. Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönnimi, joka esiintyy jo sanskritin teksteissä. Reetua on myös tavattu naisennimien Reeta tai Reetta muunnoksena.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
