Ihmisen ihossa on vedenpitävä keratiinikerros, eli kehoon ei imeydy vettä esimerkiksi kylvyn aikana. Veden haihtuminen ihosta tapahtuu hikirauhasten kautta.
(Lähde: Ask a scientist http://newton.dep.anl.gov/askasci/bio99/bio99696.htm )
Ihon rakenteesta löytyy tietoa lääketieteen yleisteoksista. Internetissä aiheeseen voi tutustua muun muassa osoitteissa
http://www.tohtori.fi/ (anna hakusanaksi iho)
http://www.nicehouse.fi/kylpyhuo/eduxes/ihonhoit/rakenne.htm
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/...
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Helppolukuisia ja toimintaa sisältäviä klassikkoja voisivat olla vaikkapa Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.).
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
Valitettavasti kirjan Atlantis, kadonnut maailma -kirjan kirjoittajasta Lara Bergenistä ei löytynyt hakuteoksista eikä internetistä kuin muutamalta sivulta teosluetteloita, ei henkilötietoja lainkaan. Yhdysvaltalainen kirjailija on kirjoittanut mm. Disney-yhtiöille ainakin 45 kuvakirjaa ja tieteiskirjaa tähän mennessä. Hänen tuotantoaa löytyy netistä mm. osoitteista www.randomhouse.com tai www.allbookstores.com.
Päivi Oikkonen/ Lappeenrannan maakuntakirjasto
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
Emme ikävä kyllä löytäneet Saima Harmajan runoutta italiaksi. Kävin läpi kaikki mahdolliset hakutavat ja käytin hyväksi myös italialaisia hakukoneita, mutta tuloksetta. Usealta italialaiselta sivulta löytyi kyllä muutaman virkkeen verran tietoa Harmajasta. Löysin myös italialaisen sivuston, jolla oli Harmajan runoja lausuttana suomeksi: http://www.logospoetry.org/
Erikoisin löytö oli erään Harmajan runon esperanto-käännös, joka löytyy osoitteesta http://donh.best.vwh.net/Esperanto/Literaturo/Poezio/kreado/printempou…
SKS:n ylläpitämässä suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokannassakaan ei ollut mainintaan italiankielisistä käännöksistä. Tietokantaan voit tutustua osoitteessa: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä...
Kyseinen kirja on Jenni Pääskysaaren kirjoittama Martta: nainen joka kuoli eläessään. Teos ilmestyi tammikuussa 2024 Storytel Originalin kustantamana äänikirjana ja on kuunneltavissa ainoastaan Storytelin omassa palvelussa.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 29.1.2024.
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Tilassa ”odottaa noutoa” olevaa kirjaa ei voi lainata. Se tarkoittaa sitä, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut asiakas noutaa sen. Jos asiakas ei hae varausta määräpäivään mennessä, kirja laitetaan takaisin hyllyyn tai lähetetään omistajakirjastoon. Silloin kirjan voi jälleen lainata.
Tila ”hyllyssä” tarkoittaa, että kirja on omistajakirjastonsa hyllyssä ja lainattavissa. Jos kirjan kohdalla on joku muu tila, sitä kappaletta ei voi lainata, mutta teoksesta voi tehdä varauksen. Mikäli jossakin kirjastossa on teosta vapaa kappale, varaus tarttuu siihen ja kirja lähtee tulemaan varaajalle. Jos vapaita kappaleita ei ole, varaus tarttuu seuraavaan palautuvaan kirjaan. HelMet-kirjaston valikoimat...
Ilmeisesti suomen kielessä ei ole tuollaisille kirjoille nimitystä. Suomen kielessä puhutaan helppolukuisista kirjoista (lättlästa böcker) ja selkokirjoista (LL-böcker), mutta ne eivät ole ehkä ihan sitä, mitä haet. Helppolukuiset kirjat ovat ehkä lähimpänä, sillä niissäkin saattaa olla suhteellisen lyhyitä lukuja. Myös kieli on yksinkertaista, jotta lukemaan opetteleva saa niistä helpommin selvää.
Tizin Pannaan menemään -kappaleen sävelsi Vesa-Pekka "Costello" Hautamäki ja sanoitti Juice Leskinen. Kappale julkaistiin yhtyeen toisella ja viimeiseksi jääneellä (vinyyli)singlellä (Poko, PIS130, 1984) sekä kokoelmakasetilla Rock Attack (Poko Records REPLAY3, 1984). Nuottina tai muissa ääniteformaateissa sitä ei valitettavasti ole julkaistu.
Tiz-yhtye syntyi kosketinsoittaja Masi Luoman perustaman Martiz-yhtyeen jatkajaksi. Tizin laulusolistiksi tuli Toni (Tiina) Lähteenmäki. Hittimittarin 1. jakso, jossa kappale esitetään, on toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa.
Singlen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. Kokoelmakasetti.
Singlen tiedot Discogs-tietokannassa.
Hittimittarin 1. jakso.
Martiz-yhtye Wikipediassa.
Todennäköisesti kysymyksessä on liikennöitsijä Martti Rinta, jonka yhtiö Lahden linjat sijaitsi Rahikankadulla Asemantaustassa. Rinta oli merkittävä urheilumesenaatti, joka kuljetti jalkapalloilijoita yhtiönsä autoilla sopuhintaan pelimatkoilla. Kuljetustuki oli vain pieni osa urheilun ystävän tuesta seuralle, nettisivu kertoo että Rinta olisi käyttänyt Kuusysin tukemiseen vuosien varrella miljoonia markkoja.
Lisätietoja:
http://www.jukkajoutsi.com/FC%20Lahti.html (vuosi 1969)
http://www.jukkajoutsi.com/lahtifutis2.html (vuosi 1992)
http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Kuusysi
Uusi Lahti 1995, s. 8-9 : Martti Rinnan kuolema jätti Kuusysin ilman selustatukea : uusi nimikin on jo rekisteröity - FC Lahti
Hannu Kivilä: Markalla Möysään :...
Hei! Nainen levyn kannessa on politiikan toimittaja Leena Sharma joka työskentelee Suomen kuvalehdessä. Sharma on julkaissut kolme kirjaa ja saanut Bonnierin journalistipalkinnon vuonna 2009.
