Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Siman valmistusohjeissa tosiaankin poikkeuksetta puhutaan pullottamisesta. Mitään ehdotonta estettä pullojen korvaamiselle vastaaville tiiviisti suljettavissa oleville astioille en kuitenkaan onnistunut kirjallisuudesta löytämään. Jos kuitenkin huomioidaan, että sima yleensä suositellaan tarjottavaksi mahdollisimman viileänä, pienet pullot ovat suuria tynnyreitä käytännöllisempiä astioita.
Siman jäähdyttämisenkin voi toki jättää väliin, mutta se ei ole välttämättä suositeltavaa: lämpimässä käyminen voi tapahtua liian nopeasti eikä simasta tule yhtä hyvänmakuista kuin viileässä tapahtuvan hiljaisen jälkikäymisen tuloksena saadusta simasta. Jos sima saa käydä liian pitkän ajan lämpimässä, pääsee liian suuri osa käytetystä sokerista hajoamaan...
Tässä muutama teos, jotka löytyvät kokoelmistamme.
Näissä teoksissa opetuskieli on suomi ja tallennusmuto cd. Näitä kursseja ei ole saatavissa dvd-muodossa. Näiden allaolevien tietojen avulla voitte kysyä niitä tai varata kirjastoistamme tai PIKI-verkkokirjaston välityksellä. Kurssien saatavuuden voitte tarkistaa mm. PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ - vasemman laidan rivistä voi valita kohdan haku ja etsiä saatavuustiedot esimerkiksi tekijän nimellä tai teoksen nimellä. Lisää italian kielen kursseja löydätte kirjoittamalla hakuun riville Asiasana hakusanaksi italian kieli ja valitsemalla kohtaan aineistolajiksi esimerkiksi moniviestin (= opetuspaketti joka sisältää yleensä sekä kirjallista ja...
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Tämä on varsin usein palkitsevaa työtä, mutta pakko myöntää, että myös hankalia hetkiä tulee vastaan. Joskus joutuu tekemään todella paljon töitä jonkin kysymyksen eteen. Palkitsevaa on se, kun löytää hyvän vastauksen (tai ylipäätään vastauksen) vaikeaan tai hankalaan kysymykseen. On myös palkitsevaa auttaa ihmisiä, olipa itse kysymys millainen tahansa. Monesti kysyjät lähettävät vielä ylimääräiset kiitokset vaivannäöstä. Se tuntuu tietenkin mukavalta.
Ongelmanratkaisutaidot ja tiedonhakutaidot tässä totisesti kehittyvät, eikä se ole mikään huono juttu.
Oudot kysymykset saattavat aluksi hämmentää, mutta tähänkin työhön kehittyy lopulta rutiini, jonka avulla pystyy laatimaan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Meitä on iso...
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Meiltä on kysytty samantyyppisiä asioita ennenkin. Laitan aluksi linkkejä vanhoihin kysymyksiin ja vastauksiin:
Löytyykö kaunokirjallisuudesta (joko prosaa tai lyriikkaa) kuvauksia siitä, millaiselta psykoottisesta ihmisestä tuntuu tai millaisessa maailmassa psykoosissa?
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kaunokirjallisuudesta-joko-prosaa-tai
Etsin kirjoja, joissa olisi kuvattu psykiatrisesti sairaiden kokemuksia, esim. vaikeasti masentuneita, maanis-depressiivisiä tai skitsofreenisia ihmisiä. Ei siis mitään oppikirjaa, vaan tyyliin "En luvannut sinulle ruusutarha
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kirjoja-joissa-olisi-kuvattu
Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala...
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Sana fuksi on tullut suomeen saksan kielestä, jossa "Fuchs" tarkoittaa sekä kettua että ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Saksankielisen Wikipedian mukaan sanaa Fuchs on käytetty yliopistomaailmassa suunnilleen nykyisessä merkityksessään ensimmäistä kertaa 1780-luvulla. Tarkempaa tietoa siitä, milloin fuksi-sanaa on alettu käyttää nimenomaan Suomessa, ei valitettavasti löytynyt. Historioitsija Jemina Sohlsten-Nederström kertoo kuitenkin, että saksalaiset yliopistotavat olivat alkaneet rantautua Suomeen osana laajempaa saksalaisen kulttuurin omaksumista jo 1600-luvulta alkaen. On siis mahdollista, että kettu on hiippaillut Suomen yliopistojenkin ovista sisään jo varhain.
Lähteet:
"Mitä sana 'fuksi' tarkoittaa alun perin?"...
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
