Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Liitteenä olevassa kuvassa on Lahti Big Band -orkesterin keikkamainosjuliste.
Vastausta tiedusteltiin lopulta orkesterin väeltä itseltään, ja pitkään kapellimestarina ja orkesterin primus motorina toiminut Martti Peippo muisteli näin:
Vanhaa swingiä alettiin tehdä 1995 eli ennen sitä tuo ei ole voinut olla. Almanakkani ennen vuotta 1996 on jossain löytämättömässä paikassa, enkä -95 jälkeen löytänyt miltään vuodelta LBB-merkintää 17.7. Voi olla että merkintä vain puuttuu, mutta pidän tuota erittäin epätodennäköisenä. Veikkaisin siis vuotta 1995.
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa....
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
Lapuan räjähdyksen jälkeen tehtaan johtoa syytettiin oikeudessa kuoleman ja vamman tuottamuksesta sekä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapuan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1979 räjähdystehtaan toimitujohtajan sakkoihin, koska räjähdystehtaan lataamon seinällä ei ollut kirjallisia ohjeita, joissa työntekijöitä olisi ohjeistettu ruudin käsittelyyn. Kyse oli siis turvallisuusmääräysten laiminöyönnistä. Päätöksestä valitettiin ja lopulta Vaasan hovioikeus antoi asiasta uuden tuomion vuonna 1982. Hovioikeus tuomitsi neljä tehtaan johtavaa työntekijää sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tämän päätöksen korkein oikeus kumosi vuonna 1982. Kuoleman ja vamman tuottamuksesta ei mikään oikeusaste tehtaan johtoa tuominnunt....
Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nvl/index.html
on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys, joka on koonnut piiriinsä kirjallisuuden ja taiteen harrastajia vuodesta 1921 lähtien. NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään. Avostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi sekä Nuorten sanataideryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kirjailijavieraan johdolla arvioimaan klubilaisten tekstejä. Lisäksi NVL järjestää kirjoittajakursseja, kulttuuritapahtumia, runo- ja novellikilpailuja. NVL julkaisee runouden verkkoantologiaa Sähköiset säkeet osoitteessa www.electricverses.net. Liiton julkaisema, vuodesta 1908...
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Kyseessä on Kai Niemisen nimeämätön runo, joka alkaa juuri noilla riveillä. Runo on kokoelmasta Kiireettä (1977).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Kaukametsä : suuri suomalainen lukukirja (toim. Hannu Mäkelä, 1994) ja Elämän kaari : valikoima runoja (toim. Kai Sievers, 1982), sekä Kai Niemisen runojen kokoelmasta Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969-1989 (1990).
Palo syttyi keskellä päivää ullakolla. Tuli oli saanut alkunsa muurin halkeamasta ullakolle lentäneistä kipinöistä. Aluksi palokunta sammutti säiliövedellä ja sillä aikaa selvitettiin letkut lähellä olevaan kaivoon. Kun tulipalo vain kiihtyi pyydettiin naapuripalokuntia apuun. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ne saapuivat, matkalla sattui onnettomuus, sillä oli sangen liukas keli, ja yksi auto jäi Monkolan kohdalla ojaan. 25 asteen pakkanen häritsi koko ajan sammutustöitä, moottoriruiskut eivät toimineet. Kun yksi moottoriruisku lähti käyntiin toinen sammui. Kaivon vettä ei riittänyt ja letkut vedettiin noin 500 metrin pääsä olevaan Lohjanjärveen. Niin syntyi 15 minuutin tauko vedentulossa, ennenkuin sitä saatiin rannasta. Tuli levisi kaiken...
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Hei!
Tässä joitain vaihtoehtoja. Ei ihan samanlaisia kuin tuo lukemanne sarja, mutta eläinhahmoja, seikkailua ja fantasiaa kuitenkin.
Grahn, Petronella: Pomenia- sarja
Haig, Matt: Hiiri nimeltä Miika
Hirvonen, Elina: Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto
Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi + muut Vaahteratuvan väki -kirjat
Kokko, Mari: Huima retki talviyössä: Mörön ja Sopulin seikkailut. Kirja on vasta ilmestynyt, eikä ole vielä kirjastoissa, mutta varauksia voi jo tehdä.
Kuhlman, Torben: Armstrong, erään hiiren kuuseikkailu
Edison, kadonneen hiiriaarteen arvoitus
Lybeck, Sebastian: Latte-siili- kirjat...
Pekka on suomalainen versio Petrus-nimestä. Nimen pohjana on kreikan kalliota tarkoittava sana petros. Pekka lienee muodostettu Petruksen venäläisestä hellittelynimestä Pedka. Nikolai on venäläinen muunnelma nimestä Nikolaus. Nikolaus-nimen osat tarkoittavat voittoa ja kansaa. (Lähde: Saarikalle, Suomalainen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Myrsky-nimeä ei ole almanakassa, eikä sitä löydy nimikirjoistakaan. Nummelinin ja Teerijoen kirjassa Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä kerrotaan, että nimi on annettu muutamalle suomalaispojalle ja -tytölle. Ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun alkupuolelta.
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on tietokanta ELKI, jossa on linkkejä oikeuden, politiikan ja hallinon alueelta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html . Linkkejä voi hakea maittain ja aiheittain. Sieltä pääsee mm. Thomas-tietokantaan Yhdysvalloissa, josta voi etsiä lakitietoa: http://thomas.loc.gov/ . Suomen yhteisluetteloista Manda:sta ja Linda:sta en löytänyt suoraan aihetta käsitteleviä julkaisuja.
Tämä oli ainoa viite, joka sivuaa aihetta:
Tuliara, Merru
Työnhakijoiden huumetestauksesta ja oikeudesta yksityisyyteen Yhdysvalloissa
JULKAISUSSA: Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja. 1996, s. 97-122
ASIASANAT:
testit - huumeet
työnhaku - testit
yksilönsuoja - työntekijät - Yhdysvallat
Eduskunnan kirjastosta voit saada muutenkin...
Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia".
Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla...
