Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Tekoparta oli jo thiniittikaudelta (n. 3100 - n. 2690 eKr.) alkaen yksi faraon vallan symboleista. Tekoparta kiinnitettiin jonkinlaisilla naruilla.
P. Czerkwiński, "The Beard of Rameses VI", Studies in ancient art and civilization, 2014 (Vol.18), s. 195-203.
Hollannin arkeologisen museon kokoelmissa on Wahibreemakhet-nimisen miehen sarkofagi, jossa näkyy selvästi todennäköinen tekoparran kiinnitystapa.
https://www.rmo.nl/collectie/topstukken/mummievormige-sarcofaag-van-wahibreemachet/
https://www.rmo.nl/wp-content/uploads/topstuk/018663.jpg
Papercut on itsepalvelutulostusohjelma, jolla voit tulostaa omatoimisesti.
Mobiilitulostuksessa voit tulostaa pdf-muotoisia tiedostoja omalta laitteeltasi, läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi. Lähetä tämän jälkeen tulostettavat tiedostosi osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Alla olevassa linkissä on ohje itsepalvelutulostuksen käyttöön, mutta ohjeet löytyvät myös itsepalvelutulostuskoneelta.
Itsepalvelutulostuksessa voit tulostaa ilmaiseksi viisi tulostetta kolmen kuukauden aikana. Sen yli menevät tulosteet maksavat 40 snt / sivu.
Kirjasto...
Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774
Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
WADA:n (World Anti-Doping Agency) verkkosivuilta kohdasta Resources löytyy kahdenlaisia tilastoja (Laboratory statistics, Testing statistics). Näissä tilastoissa tulokset on ryhmitelty pääasiassa urheilulajin tai kilpailun mukaan. Laboratory statistics -osastosta löytyvät tiedot vuodesta 2003 lähtien, Testing statistics -arkisto ulottuu vain vuoteen 2008.
http://www.wada-ama.org/en/Resources/Global-Statistics/testing-statisti…
IAAF:n verkkosivun Testing statistics -osioon on tilastoitu sen valvonnassa tehtyjen testien määrä. Historical Doping Control Statistics (1990-2010) -tilastossa on lisäksi mainittu yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa todettujen positiivisten testitulosten määrä.
http://www.iaaf.org/antidoping/statistics/index...
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarasto toimii pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Suurin osa kirjavaraston aineistosta on lainattavissa. Muita, käsikirjastoon kuuluvia julkaisuja voi käyttää pääkirjaston lukusalissa. Kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet välittävät varastosta lainoja asiakkailleen.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2774
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla).
Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan:
1. kelvoton henkilö tai esine
2. piipunpesän puhdistuspuikko
3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta)
4. pikkusormi
