Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Kokonainen sirkusrunokirja on Kirsi Kunnaksen Sirkusjuttuja. Tivoliaiheisia runoja löytyy Tittamari Marttisen kirjasta Tivoli Tähtisade: runoja ja loruja (kuvittanut Rosa Liksom). Yksittäisiä sirkus- tai tivolirunoja ovat mm. alla mainitut (suluissa runoilijan ja runokirjan nimi):
- Seikkailu sirkuksessa (Jukka Virtanen, Satujunalla)
- Kummituslinna (Eppu Nuotio, Matkalla tullaan suuremmiksi)
- Sinisen kärpäsen sirkus (Reetta Niemelä, Sinisen kärpäsen sirkus)
- Sirkus (Maria Peura, Tammen kultainen lastenrunokirja)
- Herra Pii Poo (Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu)
- Pihalle laitetaan sirkus (Jarkko Laine, Suomen lasten runotar)
- Into Kiemura, taikuri (Jukka Itkonen, Leikkihaitari)
- Karuselli (Kaarina Helakisa, Posetiivi)
Kaikki kirjat...
Kyseessä on C. Callet'n sävellys "Le matin sur la riviere", jonka esittää Eve Brenner. Se löytyy CD-levyltä, jonka nimi on Aamu joella. Tällä hetkellä levy näyttää löytyvän Viikin ja Itäkeskuksen kirjastoista. Kappale löytyy myös samannimiseltä C-kasetilta. Ajantasaiset saatavuustiedot voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
Suvun alkuperä on todella Hauholla. Vuonna 1776 kuollut Taneli Mikonpoika oli torpparina kirkonkylässä sijaitsevan Kapakan talon torpassa. Tanelin poika Mikael lähti maailmalle ja otti nimen Sohlman. Hän oli ensin Rantasalmen räätäli, myöhemmin Savonlinnan lasimestari. Mikaelin poika Adolf oli maanmittari ja nai säätyläisen puolison, joka äidin puoleltaan oli aatelisia von Esseneitä. Maanmittarin kahdeksasta lapsesta sukua jatkoi kaksi, joista nuorin Johan Gustaf Sohlman (1837-1908) kohosi aina senaattoriksi ja on suvun merkittävin edustaja. Senaattorin lapsista osa otti 1900-luvulla nimen Saarni, osa Sormanen. Anneli Mäkelä-Alitalo, jonka artikkeliin teoksessa "Suomen kansallisbiografia 9" (157-158) edellinen perustuu arvioi, että suvun "...
Känni-sanaa on käytetty merkityksessä 'humalatila' vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja kirjakieleemme se on tullut vasta 1900-luvulla, joten on hyvin mahdollista, että sukunimellä Känninen ei varsinaisesti ole tekemistä humalan kanssa. Känni humalan synonyyminä on todennäköisesti lainaa ruotsin sanasta känning, joka alun perin merkitsee tuntoa, tunnetta tai tuntemusta, mutta jolla on myös merkitys 'lievä humala, hutikka'.
Kännille löytyy kielestämme myös humalaa vanhempi merkitys - sekin, tosin, tavallaan (väki)juomiin liittyvä: Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan känni on 'yksi- tai kaksikorvainen puutuoppi'. Sille läheistä sukua oleva kännikkä taas on 'pullomainen savi- tai kiviastia'. Tämän kännin...
Nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sana wife ja saksan sana Weib.
Nimi on otettu ensin ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa ja sen jälkeen almanakkaa Ruotsissa. Ruotsissa on käytössä myös nimi Vivika ja Suomessa muunnos Viivi.
Lähde:Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Eufemia on kreikkailaisperäinen nimi joka tarkoittaa hyvämaineinen tai onnea toivottava.
Eulalia on myös kreikkalaisperäinen ja tarkoittaa kaunopuheinen.
Lisää nimitietouttaa löytyy mm kirjasta
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Käsitys antiikin Kreikan aikaisten homosuhteiden määrästä saattaa olla liioiteltu, mutta suhteet sallittiin vapaille miehille ja niillä katsottiin olevan jopa kasvatuksellista merkitystä nuorukaisille. Homoseksuaalisuus on ollut sallittua tai siedettyä monissa muissakin perinteisissä yhteisöissä, mutta useimmissa yhteisöissä siihen on suhtauduttu torjuen tai vihamielisesti, koska suhteista ei synny lapsia. Ns. suuret maailmanuskonnot eli kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus suhtatuvat kaikki enemmän tai vähemmän kielteisesti homoseksuaalisuuteen, mutta eri aikoina ja eri tulkintojen perusteella suhtautuminen vaihtelee hiljaisesta sallimisesta kuolemanrangaistuksella uhkaamiseen.
Kristinuskon torjunta pohjautuu...
Kuolema tai kuolevaisuus on teema, joka todella esiintyy fiktiivisessä kerronnassa usein yhdistettynä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Michael Cunninghamin teoksessa Tunnit (1998) hyödynnetään kuoleman ja seksuaalisuuden yhteyttä tavalla, joka perustuu Virginia Woolfin tuotantoon ja erityisesti Mrs. Dalloway (1925) -teoksen vapaustematiikkaan. Woolfille vapaus on lähellä kuolemaa ja seksuaalisuutta, aistillisuutta ja sisäistä minuutta. Varhaisena feministinä pidetty Woolf tappoi itsensä vuonna 1941.
Seksuaalisuuden ja kuoleman liitto esiintyy myös Vladimir Nabokovin, Leo Tolstoin, Gustave Flaubert, Charles Baudelairen, Honore de Balzacin, J. W. Goethen ja Choderlos de Laclos´n teoksissa, ulottuen romaanikirjallisuuden alkuvuosiin ja sitäkin...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "hänellä on päreitä kainalossa" tarkoittaa sitä, että kyseinen henkilö ei ole täysjärkinen. Sanonnan alkuperää ei valitettavasti löytynyt käytettävissä olevista lähteistä.
Sekä että.
Aikuisten kirjoissa päähenkilö ja paikka vaihtuvat. Päähenkilö on yleensä tavis.
"Usein Remeksen kirjoissa tavalliset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia. Jotkin päähenkilöt esiintyvät vain yhdessä kirjassa, mutta osaa Remes on käyttänyt uudestaan. Anti-terrorismiyksikön poliisi Antti Korpi esiintyy monessa romaanissa (Ikiyö, Hiroshiman portti, Nimessä ja veressä, 6/12, Isku ytimeen ja monet nuortenkirjat). Muita toistuvia hahmoja ovat poliisipsykologi Johanna Vahtera (Ruttokellot, Nimessä ja veressä, 6/12) ja kovaotteinen huumepoliisi Riku Tanner (Shokkiaalto, Teräsleijona)." Wikipedia
"Ilkka Remeksen nuortenromaanit kertovat Aaro Korpi -nimisen pojan seikkailuista. Aaro Korpi on Antti Korven poika" Wikipedia
Aaro on...
