Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Suomen Kustannusyhdistys ry:n kotisivu on osoitteessa http://www.sky.cultnet.fi , voit kääntyä heidän puoleensa. Jotakin löytyy internetistä: mene Suomen yleisten kirjastojen kotisivulle http://www.kirjastot.fi > kirjastoalan ammattisivut > kirjallisuus ja kustannustoiminta > ulkomaisia kustantajia ja kirjakauppoja > AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors > Publisher Web Sites: Subject Directory (huom! aihehakemisto!)> Reference. Tästä löytyy melkoinen määrä nimenomaan hakuteoskustantajia. AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors -kotisivu on osoitteessa http://www.library.vanderbilt.edu/law/acqs/pubr.html
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Kyseinen kirja ei ole nyt lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa, koska pääkirjaston kirja on varaushyllyssä odottamassa noutoa. Eräpäivää ei ole näkyvissä, koska varaaja ei ole kirjaa vielä hakenut eikä eräpäivä siten tiedossa. Kun teoksen saatavuustiedoissa Lainattavissa-kohdassa on viiva eikä eräpäivää näy, on teos joko varaushyllyssä, matkalla noutopisteeseen toisesta kirjastosta tai matkalla takaisin kirjan kotipisteeseen. Tällöin kirja ei ole kirjaston hyllyssä ja siis ei-lainattavissa. Lainattavissa-kohdassa on viiva myös silloin kun kirja on vasta tullut kirjastoon eikä ole ehtinyt vielä hyllyyn lainattavaksi.
Kirjaan on tällä hetkellä 5 varausta.
Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä kiinnostavia lukukokemuksia. Hakusanan avulla palvelusta löytyy tietyn aiheisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Hakusanat kuvaavat teosta kokonaisuutena, eli ne eivät kerro, millä sivulla esimerkiksi jotakin ihmissuhdekonfliktia käsitellään. Usein tietty teema tai aihe myös kulkee koko teoksen läpi "punaisena lankana", eikä sitä käsitellä vain joillakin sivuilla. Mutta tämän palvelun avulla voi välttyä lukemasta tuhatta romaania ihan vain aiheenetsintämielessä.
Hakusanalla konfliktit löytyy runsaasti romaaneja, runoja ja näytelmiä, mutta kirjan konflikti liittyy monesti myös esimerkiksi sotaan. On ehkä hyödyllisempää käyttää useampaa hakusanaa, vaikkapa...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Ette kerro tarkemmin, millaista leirityötä opinnäytteenne käsittelee. Onhan olemassa ainakin järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakuntien leirejä, leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille. Aineistotietokanta Plussasta haettaessa kannattanee käyttää ainakin asiasanaa nuorisotyö. Näiden teosten joukosta löytynee tietoa myös leirityöstä. Uusimmasta päästä kannattanee katsoa esim. teoksia Kati Niemelän Hyvä rippikoulu (2002), Pertti Kauppisen Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999) ja Kartalla - rippikoulutyön käsikirja (1998). Nuorisotyön historiaa löytyy käyttämällä asiasanoja nuorisotyö ja historia ja tietoa seurakuntien nuorisotyöstä sanoilla kirkon nuorisotyö. Järjestöjen leirityöstä saa tietoa ehkä parhaiten järjestöjen kotisivuilta...
Taloyhtiöiden lakiasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kiinteistöliittoon, joka on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kiinteistoliitto.fi/
Astrobiology Magazine –lehdessä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Grönlannin jään sulaminen on vaikuttanut maan akselin kallistumiseen. Muutos on noin 2.6 senttimetriä vuodessa http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3162 . Onkohan tämä etsimäsi uutinen: http://www.astrobio.net/exclusive/3713/how-earth-acutes-orbital-shift-s… .
Inkoon kirjaston äänikirjoista saat luettelon Lukas-verkkokirjaston kautta. Alla luettelo haettaessa hakusanalla äänikirjat, ja kun on rajattu haku vain Inkoon kirjastoon:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_l…
Voit hakea myös kaikkien Lukas-kirjastojen äänikirjoja tai rajata hakua esimerkiksi kielen tai sen mukaan, haetko vain lasten tai aikuisten äänikirjoja. Pelkästään hyllyssä olevia ei voi hakea, eli luettelossa ovat sekä paikalla että sillä hetkellä lainassa olevat.
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Alfred Hitchcock ei itse ole toiminut kirjailijana; lähinnä hän on antanut nimensä käyttöön erilaisiin kokoelmiin. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy suomeksi julkaistut teokset, joissa Hitchcock mainitaan tekijänä https://finna.fi . Valitse pudotusvalikosta hakutyypiksi tekijä ja hakusanaksi Hitchcock Alfred.
Kokoelmista voisi mainita mm. Hitchcock esittää, koonnut Alfred Hitchcock, Tammi 1964; Hirttäjän tusina, Tammi 1964 sekä Mestarin tusina, Viihdeviikarit 1987. Nämä kaikki ovat kertomuskokoelmia, jotka sisältävät eri kirjoittajien tarinoita.
Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi. Mikäli haluat, että hän lainaa kirjan kortillesi, laita hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa. Hakijalla pitää tällöin olla mukana henkilötodistus. Hakija voi myös lainata varauksesi omalle kortilleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Karjalan sanomat löytyvät kansalliskokoelmasta
Karjalan sanomat : kansallinen yleisölehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Näitä ei ole digitoitu eli ovat paperisina ja niitä voi tulla tutkimaan Kansalliskirjaston erikoislukusaliin.
