Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Muun muassa nämä kirjat kuvaavat tai sisältävät vähintään mainintoja Savon köyhän naisväen elämästä 1900-luvun alussa. Osa kirjoista on saatavilla suoraan Jyväskylän kaupunginkirjastosta, osan voi tilata muista Keski-kirjastoista tekemällä seutuvarauksen. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden verkkokirjastosta osoitteessa keski.finna.fi. Huomioithan, että Jyväskylän pääkirjaston varastossa sijaitsevat kirjat noudetaan varausten perusteella. Tee siis niihin varaus ennen kuin lähdet kirjastoon.Tietokirjallisuutta:Työteliäs ja uskollinen: naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)Riitta Räsänen: Savo ja sen kansa (2008)Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa (1931); Tuohitorven mailta (1933)Kauko Tervamäki: Hollikyydin...
Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea...
Kyselimme asiaa tutulta helsinkiläispapilta. Hänen mukaansa kyseessä ei ole valtakunnallinen käytäntö, vaan kyseisen papin henkilökohtainen näkemys. Ainakaan Helsingissä kirkkoon kuulumattomuus ei millään tavalla estä osallistumasta kyseisiin tehtäviin/ohjelmanumeroihin!
Hinta-arvioita voi pyytää esim. huutokauppoja järjestäviltä Hagelstamilta tai Bukowskisilta. Molemmilla on toimipaikat Helsingissä tai voit ottaa yhteyttä sähköpostitse.
http://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
Niilo Suojoesta löytyy lisätietoja tästä aiemmasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
Suurin osa keväällä ilmestyvistä kirjoista tilataan kirjastoihin jo edellisenä syksynä. Kustantajaluetteloissa kustantajat ilmoittavat teosten oletetun ilmestymisajankohdan. Aina nämä eivät kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Luettelot kun pitää tehdä jo hyvissä ajoin ennen kirjojen valmistumista.
Kirjat saapuvat kirjastoihin pian niiden ilmestyttyä. Sen jälkeen ei mene enää kauan kun kirjat lähtevät lukijoille. Kirjastojen hankintaosastoilla huolehditaan siitä, että suosituimmat kirjat pääsevät nopeimmin käsittelyyn.
Helmet-kirjastoissa kirjoja voi varata jo etukäteen ennen niiden ilmestymistä heti kun teosten kuvailutiedot on saatu vietyä rekisteriin.
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
Ikävä kyllä emme keksineet novellimittaista positiivista esimerkkiä tieteiskirjallisuudesta. Suurin osa tieteiskirjallisuuden kouluaiheisista kirjoista ja novelleista tuntuvat olevan dystopioita ja koulut ovat autoritäärisiä ja erittäin kontrolloituja. Tunnetuin novellimittainen esimerkki tulevaisuuden koulutuksesta on lienee Orson Scott Cardin Ender's game, jossa lapsia opetetaan sotimaan tuntematonta vihollista vastaan. Novelli laajeni myöhemmin useammaksikin kirjasarjaksi ja siitä on tehty myös sarjakuva ja elokuva.
Star Trek -televisiosarjoissa ja elokuvissa on Tähtilaivaston akatemia, jossa opiskelevat sovussa niin ihmiset kuin Liittoon kuuluvat muutkin avaruuden kansat.
Positiiviseksi esimerkiksi ehdotammekin...
Latinankielinen kalannimi euthynnus alletteratus on suomksi pikkuboniitti (tunniina). Lähde: VARJO, Markku: Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004).
Aiheesta lisää internetissä
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat21/scombridae/euth2.htm
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Olet löytänyt aiheestasi hyviä lähteitä internetistä. Myös Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) sivuilla on linkkejä aiheeseen Tieteenalojen Lääketiede ja sairaudet-kohdassa.
Yleiskatsauksia aiheesen löytyy esim. teoksista Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.): Keuhkosairaudet, Duodecim 2005, Haahtela: Allergian ABC: kodin allergiaopas, Tammi 2003, Haahtela, Hannuksela, Terho (toim.): Allergologia, Duodecim 1999. Lisäksi aiheesta löytyy lehti Hyvä hengitys, joka tulee mm. Jyväskylän kaupungikirjastoon.
Yleisissä kirjastoissa hengitykseen ja hengityselinsairauksiin liittyvä hyllyluokka on 59.532, allergiat ovat luokassa 59.58 ja kurkku-korva-ja nenätaudit löytyvät luokasta 59.59.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
