Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Chilistä löydät tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
ROUSI, Arne : Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit. 1997.
GORDON-SMITH, Clare : Mausteena valkosipuli, inkivääri, chili. 2000.
MORRIS, Sallie : Gummeruksen suuri maustekirja. 1999.
SWAHN, Jan-Öjvind : Mausteiden maailma : mausteiden alkuperä, ominaisuudet ja käyttö. 1992.
Kirjojen saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta
http://www.helmet.fi
Tässä vielä pari suomenkielistä chiliä käsittelevää nettilinkkiä http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/C_Info.htm
http://www.nicehouse.fi/index.php
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
Alla olevista kirjoista saattaisi olla sinulle hyötyä:
Franck, Marketta: Kerro, kerro kuvastin…: naisen juhlapuku 1880-1980 (Haihara, 1993)
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (Nukke- ja pukumuseo, 1997)
Juhlat Talvipalatsissa : näyttely Eremitaasin kokoelmista (Taideteollisuusmuseo, 1998)
Kopisto, Sirkka: Muodin vuosikymmenet (Museovirasto, 1991)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 (Museovirasto, 1996)
Suomen kansallismuseossa oli tämän vuoden elokuuhun asti Naisten juhlaa –näyttely, jossa esiteltiin naisten juhla-asuja 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Näyttelystä on tekeillä verkkojulkaisu. Tarkempia tietoja asiasta saat näyttelytyöryhmän jäseniltä. Yhteystiedot...
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Kirjastossa ei ole sopivia apuvälineitä tuohon asiaan eikä luultavasti riittävästi teknistä osaamistakaan. Osoitteessa https://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/tekstiviestit-paperille.69465/ annetaan joitakin ehdotuksia, miten tekstiviestejä ehkä voisi saada ulos, mutta mahdolliset toiminnot riippuvat kovasti puhelinmallista. Asiaa voisi ehkä tiedustella myös puhelinliittymän operaattorilta, etenkin jos tekstiviestit ovat tallentuneet sim-kortille.
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, joita voi lukea eMagz-palvelussa. Palvelun käyttöön tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
https://kirkes.emagz.fi/ext/login/kirkes
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://emagz.fi/
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen korttia? Jos korttisi on voimassaoleva ruskeavalkoinen vanha kirjastokortti, ja sinulla on muistissasi kortin tunnusluku eli pin-koodi, se on edelleen käyttökelpoinen, ja voit tehdä varauksesi Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on voimassaoleva kortti, mutta tunnusluku on unohtunut, voit lähettää sähköpostitse kirjastokorttisi numeron, niin voimme tehdä varaukset puolestasi.
Ilman korttia varaaminen ei ikävä kyllä onnistu. Voisitko siinä tapauksessa pyytää esim. kortin omistavaa ystävääsi tekemään varaukset itselleen? Jos kirjat ovat hyllyssä jossakin kirjastossa, voit myös soittaa tähän kirjastoon ja pyytää varaamaan kirjat hyllyyn itsellesi kolmeksi päiväksi. Kirjat on...
En löytänyt satua vanamon luomisesta. Ehkä kysessä on
Kaija Pakkalan kirjoittama satu Kuinka vanamo sai tuoksunsa. Se on kirjassa:
Pakkanen, Kaija, Tilkkutäkki. Helsinki : Otava, 1988. Kirjassa ei ole muita kasveihin liittyviä satuja, mutta seuraavissa kahdessa kirjassa on monenmoisia luontoaiheisia satuja ja legendoja, mutta ei mitään vanamosta.
Gädke-Timm, Kora, Sinikello : legendoja kasveista. Porvoo : WSOY, 1978
Sainio, Venla, Kun isä jumalakin : Legendoja
Sley-kirjat, 1987.
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -...
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto uutisoi syyskuussa 2015 glyfosaatin hyväksymisajan jatkosta 30.6.2016 asti, ja kertoi, että asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä. Tuo uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn…
Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen.
Linkit:
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_…
https://www.nurmijarvi....
Internet Movie Databasen mukaan elokuvassa Uuno Turhapuro - This Is My Life Vesa-Matti Loiri esittäisi myös Nasse-setää.
http://www.imdb.com/title/tt0400913
This is my life Uuno Turhapuron tarina jääkapin varjosta kansakunnan kaapin päälle löytyy Helmet-hausta sekä videona että dvd-levynä http://www.helmet.fi
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
