Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Internetistä Google-haulla "Polvere Rosa" löytyi teos Polvere Rosa #2, tekijä A. Gallo http://www.alagna.it/winter%20sports/schede%20tecniche.htm . Sivun lopussa on tieto "The most complete guide for off-piste skiing on Monte Rosa" ja tilausmahdollisuus.
Myös Francois Labandelta on ilmestynyt teos: Ski de Randonnee Haut Valais. Tämä tekijä on julkaissut myös muita teoksia Monterosan alueelta, jotka valitettavasti olivat loppuunmyytyjä http://www.amazon.com/exec/obidos/search-handle-form/002-5700494-6004854 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista on linkkejä laskettelukeskuksiin http://www.makupalat.fi/urheilu2.htm#laskettelu .
Musiikki-Fazerit kantavat nykyään nimeä Free Record Shop. Lisätietoa muutoksesta löydät tästä uutisesta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9806/980623/9806230245.html
Uutisen mukaan Warner Music Finland keskittyy levyliikkeiden myynnin jälkeen jatkossa levyjen tuotantoon sekä nuottikauppaan. Warner Music Finlandin verkkosivut löytyvät osoitteesta:
http://www.warnermusic.fi/
Uusimpien hittien nuotteja myy F-Musiikki Oy. Myytävät nuotit ja F-Musiikin yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä:
http://www.f-music.com/
Thorbjorn Egnerin kuvakirja Karius og Baktus löytyy monesta kirjastosta, mm Helmet-kirjastoissa norjankielinen versio löytyy Kauniaisista, painos on vuodelta 1967 ja Helsingissä NIFIN:in kirjastosta, ja tämä laitos on vuodelta 1999. Katso Bibbi-tietokantaa
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index1.php?lang=se
ja Helmet
http://www.helmet.fi/search*fin/tkarius+og/tkarius+og/1%2C1%2C2%2CB/fra…
Oheisena linkit Kauniasten kirjastoon ja NIFIN:in kirjastoon:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=bibban/2
http://www.nifin.helsinki.fi/index_sve.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Kyseessä on Saapasryhmä. Tämä on yksi Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskuksen Snellun toimintamuodoista. Yhteystiedot Helsingin seurakunnan sivuilta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?DeptID=971
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Tarkoittanette Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelua. Palvelun toiminta on valitettavasti lopetettu vähäisen käytön vuoksi 30.3.2015.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen tietokannasta voitte etsiä Helsinkiin ja Helsingin kaupunginosiin liittyvää kirjallisuutta kyseisen kaupunginosan nimellä. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joilla voi rajata kokoelman, kielen jne..
Myös Kirjasammosta (ks. linkki alla) voi etsiä tiettyyn paikkaan liittyvää kirjallisuutta.
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Palvelut/Tarinoiden+Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.kirjasampo.fi/fi#.VS5M2fPyV1N
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Tällaisessa rakenteessa on kyse lauseenvastikkeesta. Siinä sivulause korvataan verbimuodolla (esim. "kuulin, että hän tulee" voidaan ilmaista muodossa "kuulin hänen tulevan").
Kysymyksessä esitetyssä lauseessa on kyseessä finaalinen lauseenvastike, jonka tarkoitus on korvata jotta-lause (esim. "juoksin, jotta ehtisin junaan" - "juoksin ehtiäkseni junaan"). Tällöin rakenne ilmaisee tarkoitusta, sitä, miksi joku asia tehdään. Tätä rakennetta käytetään toisinaan myös ilmaisemassa asioiden keskinäistä aikajärjestystä, mutta silloin lopputulos on helposti moniselitteinen ja tahattoman koominenkin. "Menivät naimisiin erotakseen" on tästä hyvä esimerkki, eikä se olekaan suositeltava tapa ilmaista asiaa.
Lähde:
Kielitoimiston...
Sinun ei tarvitse olla huolissasi asiasta.
Kirjasto on tällä hetkellä asiakkailta suljettu. Kirjaston henkilökunta huolehtii siitä, että sulkuaikana erääntyvistä lainoista ei mene keneltäkään maksuja. Eräpäivät myös siirretään automaattisesti myöhäisempään ajankohtaan.
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
