Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville mistä Fredin laulusta voisi olla kyse. Samankaltaisia aineksia löytyy monesta laulusta kuten esimerkiksi Reino Helismaan sanoittamasta "Mummon kaappikellosta", jossa sanotaan: Riemu arjestakin teki silloin sunnuntain, Kello raksutti onnea pelkkää.
Singer Sewing Machine Serial Number Databasen mukaan Singer-ompelukone sarjanumerolla Y8693224 on valmistettu v.1933.
Lähde: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Hei!
Raporttien laadinnasta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Kniivilä, Sonja: Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.
WS 2007. Tällä hetkellä kirja löytyy Pellervon kirjaston hyllystä.
Sen saatavuuden Pirkanmaalla voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=B53A6022582E7D8…
Kyseinen uutuuskirja on tilattu viiteen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. HelMet-sivuilta voi seurata milloin kirja tulee kirjastoihin lainattavaksi.
Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
Catherine Cooksonilla on kolmiosainen sarja, jonka osien nimet ovat ruotsiksi Hamilton, Farväl Hamilton ja Harold. Erilliset osat ovat ilmestyneet 1980-luvulla ja yhtenä kirjana trilogia ilmestyi 1993. Päähenkilö, Maisie-tyttö puhuu kirjassa mielikuvitushevoselle nimeltä Hamilton. Alla linkki sarjan englanninkieliseen esittelyyn. Kovin monessa kirjastossa kirjaa ei enää ole, mutta kaukolainaksi voisit kirjan lähikirjastosi kautta saada. Suomeksi sarjaa ei ole käännetty.
http://catherinecookson.ponymadbooklovers.co.uk/
Ainoa Silverstone-nimisen kirjan, jonka onnistuimme löytämään on kirjoittanut Bob Judd, mutta tätä englanninkielistä kirjaa ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. Alla linkki kirjan esittelyyn:
https://www.goodreads.com/...
Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä.
Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla.
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseinen runo on nimeltään Eräskin mies. Se löytyy Anja Erämajan teoksesta Laulajan paperit (WSOY 2005). Teoksen saatavuustiedot Helmet-verkkokirjastossa voi tarkastaa täältä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1731857?sid=4985492098
Helsinki yöaikaan on suosittu ympäristö erityisesti suomalaisessa noir-kirjallisuudessa, rikosromaaneissa ja urbaaneissa tarinoissa. Tässä on valikoima kirjoja, jotka sijoittuvat tavalla tai toisella öiseen Helsinkiin:Pirkko Saisio: BetoniyöAnja Kauranen: Pelon maantiedeSofi Oksanen: Baby JaneMatias Riikonen: Iltavahtimestarin kierroksetMika Waltari: Suuri illusioniLaura Andersson: Tähtipölyn bulevardiJames Thompson (toim.): Helsinki noirMatti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkäOuti Pakkanen: YöpuistoMuuta:Jarkko Sipilä – Helsingin pimeä puoli: Rikoskävelyllä Helsingin keskustassaStefan Bremer, Rosa Liksom, Kjell Westö – Helsinki by Night (valokuvateos)
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Tässä muutama teos, joista saattaisi olla apua :
FORTUNATI, Piero : Ensiapu eläinystävälle. 1989. (Sisältää tietoa mm. villieläimien, lintujen ja jyrsijöiden hoidosta.)
IKKALA, Veikko : Kysy eläinlääkäriltä : ensiapua eläimille, tietoa karjanomistajille. 1977.
Lisäksi teoksessa PARVIAINEN, Tapani : Lemmikkien kotihoidon opas (1992) on tietoa mm. eläinten tapaturmien hoidosta. Kirjoijen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisiko kirja Fania Fenelon Auschwitzin tyttöorkesteri? Julkaistu ensimmäisen kerran 1981 ja uusintapainoksina 1998 ja 2014. Linkki Helmet.finna.fi hakuun
Kirjan kansikuva on hieman vaihdellut. Linkki Finlandiakirja.fi
Kersti Juvan suomennoksessa Ozin velho (Otava, 1977) Cowardly Lion on Arka Leijona. Kalidahit ovat kalidaheja:"Mitä ovat kalidahit?" kysyi tyttö."Ne ovat hirviömäisiä petoja, joilla on karhun ruumis ja tiikerin pää, ja niillä on niin pitkät kynnet että ne pystyisivät repimään minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton. Minä pelkään kalidaheja valtavasti", sanoi Leijona."Marja Helanen-Ahtola on Oz-maan taikurissa (Karisto, 1977) suomentanut Cowardly Lionin Pelkurimaiseksi Leijonaksi. Kalidahit ovat Kalidoja:– Mitä ovat Kalidat? tyttö kysyi.– Ne ovat luonnottomia petoja, joilla on karhun vartalo ja tiikerin pää ja niin pitkät ja terävät kynnet, että ne voisivat repiä minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton,...
