Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Kirja on ilmestynyt ruotsiksi nimellä " En man med många talanger" vuonna 1996 ja kääntäjä on Mårten Edlund. Kirjaa löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Fennican (http://finna.fi ) mukaan opaskoirista on julkaistu vain pari kirjaa:
Juha Herttuainen: Opaskoirat, 1998 sekä
Helena Meripaasi: Koiranvirkoja : suomalaisia työ- ja harrastuskoiria, 2004.
Molemmat kirjat kuuluvat Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Lisäksi Opaskoirayhdistys r.y julkaisee Opaskoira-vuosikirjaa ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Valjaissa : Opaskoirayhdistys ry:n tiedotuslehteä. Lehti on ilmestynyt aiemmin nimillä: Opaskoira-uutiset ja Peesi.
Opaskoira-vuosikirjaa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta lähes kaikki numerot vuodesta 1983 alkaen.
Internetistä löytyy seuraavat sivut, joilla on tietoa opaskoirista:
http://www.opaskoirayhdistys.fi/
http://www.opaskoirakoulu.fi
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.
Kyllä, Ylelle voi lähettää ohjelmatoiveita palautelomakkeen kautta. Tässä linkki Ylen asiakaspalvelun verkkosivuille: Asiakkaiden Service Portal - Customer Service (yle.fi)
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) http://kouvola.kirjas.to/ verkkokirjastossa - Web Origo - voi tehdä varauksia myös ilman sähköpostiosoitetta. Tällöin tieto varauksen saapumisesta tulee asiakkaalle postiosoitteeseen. Sähköpostiosoite tarvitaan siis vain siinä tapauksessa kun asiakas haluaa tiedon varauksen saapumisesta sähköpostitse. Varauksen tekoon tarvitaan aina vain asiakastunnus kirjastokortista ja tunnusluku, jonka saa kirjastosta. Asiakas ei voi itse lisätä sähköpostiosoitettaan, sen voi vain kirjaston henkilökunta tehdä kirjastossa.
Ette maininnut oliko kyse Kyyti-kirjastojen Web Origosta vai jostain muusta verkkokirjastosta, esim. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Siinä tapauksessa asiaa voisi kysyä esim....
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voit uusia Internetissä HelMet-verkkokirjastossa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä ”Omat tiedot”. Sen jälkeen pääset kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Jos sinulla ei ole pin-koodia, sen saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjauduttuasi voit rastia haluamasi lainat ja painaa ”Uusi merkityt lainat”, niin uusittaville lainoille tulee lisää laina-aikaa, mikäli niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu jo kolmea kertaa. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainat, voit painaa sivun alareunassa...
Elokuvat ilmestyvät videoversiona n. vuoden kuluttua julkaisusta. Kirjastoihin hankittaviin elokuviin tarvitaan erikseen kirjasto-oikeudet. Kaikkia elokuvia ei ole mahdollista saada kirjastoihin tekijänoikeusmaksujen vuoksi, eikä kaikille ole edes mahdollista saada kirjasto-oikeuksia. Kirjastoissa on kyllä muita James Bond-elokuvia,joten luulen, että mahdollisesti myös uusinta elokuvaa tarjotaan pian kirjastoille.
Kirjastojen aineistoa poistetaan esim. huonokuntoisuuden tai tietojen vanhentumisen takia. Ikä ei sinällään ole syy poistaa teosta, jos se edelleen lukijoita kiinnostaa.
Camilla Mickwitzin kirjasta Jason ja vihainen Viivi on Helmet-kirjastoissa kaksi versiota: vanhemmasta on useita painoksia vuodesta 1977 vuoteen 1985, ja uudempi on vuodelta 2013. Tuo mainitsemasi ISBN kuuluu tähän uudempaan versioon.
Useimmat Helmet-kirjastojen Jasonit ovat tälläkin hetkellä lainassa, joten syytä kirjan poistamiseen ei ole:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjason%20ja%20vihainen%20vi…
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Ystävän muuttamista käsitellään ainakin seuraavissa lastenkirjoissa (nimekkeistä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Veera Salmi: Mauri ja Vähä-älypuhelin
Libby Gleeson: Anni ja Lasse
Paula Noronen: Supermarsu tekee maalin
Katri Tapola: Väinämö ja näkymätön naapuri
Tuula Korolainen: Kuono lumessa
Kairi Look: Piia Pikkuleipä muuttaa
Sharon Jennings: Franklin saa vieraan
Rypsiöljy puristetaan rypsin siemenistä. Rypsin siemenet sijaitsevat liduissa, jotka ovat noin 5 cm pituisia. Lidut kehittyvät rypsin kukista. Litu muistuttaa pientä palkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi%C3%B6ljy
https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit/tunnistu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litu
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511671/Jarvenpaa_Veera_Lu…
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
