Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan suomeksi on käännetty:
Possu Palleron puutarha. 2000
Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! 1997
Possu Pallero avaa lahjoja. 1995
Possu Pallero on murheissaan.1995
Possu Pallero osaa tanssia. 1995
Possu Pallero piirtää ja maalaa. 1995
Possu Pallero pitää banaaneista. 1995
Possu Pallero tekee teltan. 1995
http://finna.fi
Näiden saatavuuustiedot löydät HelMet-aineistohaulla:
http://www.helmet.fi
Kirjastossa käytössä olevan WorldCat –tietokannan mukaan suomentamatta on vielä kaksi:
Wibbly Pig is happy ja Wibbly Pig pink gift box.
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Johann Wolfgang von Goethen teoksen Aus meinem Leben. Dichtung und Wahrheit (1808 - 1831) kolmannen osan motto kuuluu saksaksi "Es ist dafür gesorgt, daß die Bäume nicht in den Himmel wachsen."
J. Hollo on suomentanut moton näin: "Siitä on huoli pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti."
http://www.deutschestextarchiv.de/book/view/goethe_leben03_1814?p=7
Goethe, Johann Wolfgang von: Tarua ja totta elämästäni. 3-[4] , Kirjat XI-XX (suom. J. Hollo, Otava, 1925)
Etsimäsi kirja on Ralf Butschkowin Hotakin jassua! : jotakin hassua? (2002). Alla olevista linkeistä voit lukea kuvauksen kirjasta ja näet myös sen kansikuvan.
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Hotakin jassua! : jotakin hassua? -kirjasta on valitettavasti jouduttu poistamaan. Muualla Suomessa kirjaa on saatavana, joten voit halutessasi tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430#.WmdjCmAUnSc
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Metsästäjäliitto on laatinut metsästysseuroille mallisäännöt ja niissä ainakin puhutaan seuran hallituksen tehtävistä ja toimivallasta. Liitossa varmaan osataan vastata tähän paremmin. Se riippuu ao. seuran säännöistä, miten niissä on päätöksenteosta ja rahanjaosta määrätty.
Frida Kahlon maalauksesta "Magnolias" on kuva kirjassa "Frida Kahlo retrospective". Kirja on jo vuodelta 2010, mutta kuva maalauksesta on melko hyvä. Kirjan voi halutessaan tilata lähikirjastoonsa.
Kaikkia kirjoja ei varmaankaan ole mahdollista listata. Kysyjä ei kerro kysymyksessään, onko kyse tieto- vai kaunokirjoista. Ei myöskään sitä, lasketaanko lastenkirjat mukaan. Etenkin kaunokirjoista on myös vaikea sanoa, milloin ne käsittelevät nimenomaan Hakaniemeä, milloin taas Kallion kaupunginosaa laajemmin. Kallion kirjastossa Helsingissä on Kallio-kokoelma, johon on koottu Kallion kaupunginosaa käsitteleviä kirjoja. Kokoelma löytyy Helmetistä, kun hakusanaksi valitaan Kallio-kokoelma. Hakutuloksessa on mukana Kallion aluetta Siltasaaresta Sörnäisiin käsitteleviä kirjoja.
Mainitsen joitakin kirjoja, jotka varmasti käsittelevät Hakaniemeä.
Lastenkirjallisuus:
Salmi, Veera: Puluboi-kirjat. Kirjoissa pulujen koti on Hakaniemen...
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Ensin pari hyllystämme löytyvää kirjaa aiheesta:
- Maailma tänään [15]: Lähi-Itä
- Arabian niemimaa
Lisää Saudi-Arabiasta kertovia teoksia löydät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ). Käytä asiasanaa Saudi-Arabia.
Aina kannattaa myös käydä kirjastossa ja selailla paikan päältä löytyviä tietosanakirjoja ja maantieteen yleisteoksia.
Hyviä nettilinkkejä löydät Monikulttuurisen kirjaston sivuilta ( http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm ). Esimerkiksi Maailman ympäri- ohjelman sivuilta
( http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?saudi_arabia.html ) saat tiiviin tietopaketin maasta suomenkielisenä.
Myös Suomen Saudi-Arabian lähetystön kautta näyttäisi ainakin perustietoja suomeksi...
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Tämä Krishnamutista kertova dvd on aivan uusi ja vastikään tulossa osastolle Rikhardinkadun kirjastoon.Varauksenteko pitäisi kyllä onnistua kuin aineisto on näkyvillä Helmetissä ja aineiston tiedot näkyvillä.
Turunen-sukua on tosiaan tutkittu 1500-luvulta alkaen kirjassa Sukumme taivallus: osa 1, Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen (Heikki A. Turunen).
En onnistunut löytämään tuota nimeä Avotaynu-sivustolta. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Turunen on ollut 1600-luvulle tultaessa yleinen nimi Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa , Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 1500-luvulta on myös merkintöjä tästä nimestä, mutta sen varhaisemmalta ajalta ei meidän lähteidemme avulla tietoa löytynyt.
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
John Fantelta on suomennettu kaks romaania (Rypäleen veljeskunta ja Tomu tietää), mutta My dog stupid -teosta ei ole käännetty suomeksi. Nämä kaksi muuta romaania saa lainaan mm. Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=john+fante&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F
