Kysymäsi kirja saattaisi olla jokin Pirkko-Liisa Perttulan lyhyitä kauhunovelleja sisältävistä kirjoista, joita on ilmestynyt 1990-luvulta alkaen. Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei hänen tuotannostaan löydy, mutta muistelemasi nimityyli ja lyhyet tarinat sopivat kuvaukseen.
Helsingin kaupungin pääkirjastosta löytyy mikrofilmejä kaikista Helsingissä ilmestyneistä sanomalehdistä, mukaan lukien iltapäivälehdet.
Lisätietoja saa Pasilasta, lehtialue, puhelin 09 310 85426.
Myös Eduskunnan kirjastossa säilytetään vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, puhelin 09 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu.
Kirjastokorttiin liittyvän salasanan saa ainoastaan tulemalla kirjastoon. Salasanaa ei siis anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Kysymäsi kirja löytyy Oulun yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatus- ja kielitieteiden osaston kirjastosta. Siitä voi siis jättää kaukolainapyynnön (ei saa
Helsingistä).
Viides uudempi painos vuodelta 1990 löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknisen korkeakoulun
ja Vaasan yliopiston kirjastosta. Saatavuus tulee tarkistaa kyseisistä kirjastoista.
Annie Daltonin tiedoista ei löydy kuin hänen syntymävuotensa 1948. Lisää tietoa löytyy kirjailijan kotisivulta www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton. Kirjailija on antanut itsestään julkisuuteen todella niukasti tietoja. Annie Daltonilta on suomennettu vain 4 Enkeliakatemia-sarjan teosta, ei muuta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kyseistä teosta ei Lahden kaupunginkirjastossa valitettavasti ole.
Opas vaikuttaa kiinnostavalta, tilaamme sen kirjastoon.
Lisätietoja Hossasta mm.
http://ulkoilunmaailma.fi/hossan-vesiretkeilyopas-ilmestynyt/
http://www.luontoon.fi/hossanvesireitit/kartatjakulkuyhteydet
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Hämeenlinnan Vanamokirjastot.fi -verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavia teoksia:
Anderson, Chris: Virallinen TED-opas - puhu ja vakuuta yleisösi - hae netistä myös TED talks -esityksiä ja tutki niiden rakennetta.
Leskelä, Leealaura: Selkokieli – saavutettavan kielen opas – sisältää esimerkiksi selkokielen mittarin ohjeet tekstikokonaisuudelle.
Lammi, Outi: Viesti ja vaikuta – käsikirja presentaatioiden pitäjälle – Teos kertoo etenkin esitysgrafiikasta, jolla voidaan helpottaa esityksen saavutettavuutta.
Marckwort, Auvo: Kehitä esiintymistaitoja – opas- ja vinkkikirja esiintyjille ja kouluttajille – Miten tehdä materiaalista visuaalista ja havainnollistavaa.
Kortesuo, Katleena: Sano se someksi ja Sano...
Nyt en tiedä mitä e-kirjapalvelua käytät, mutta ainakin Ellibsin palvelun ja Bookbeatin kohdalla olen törmännyt samaan ongelmaan, että paperisen kirjan julkaisuvuotta ei ole tiedoissa.
Alkuperäisiä julkaisuvuosia on helppo tarkistaa esimerkiksi Kirjasammosta. Sieltä voi löytää kirjasta ja kirjailijasta myös muuta mielenkiintoista tietoa. Kirjasammosta tulee kyllä tulokset myös ihan Googlen hakuun, mutta riippuu sitten haetusta kirjasta miten korkealle ne nousevat.
Suomen Rautatiemuseon verkkosivuilta löytyy seuraavanlainen tiivistelmä Tojkanderin urasta: "Milly Tojkander (1866-1939) palveli Valtionrautateitä kaikkiaan 48 vuotta. Hän aloitti uransa harjoittelijana, eteni sähköttäjäksi, sitten kirjuriksi ja lopulta asemapäälliköksi. Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä, hän oli mm. naisasianainen ja naisten aseman parantaja." Sama sivu kertoo, että Tojkander toimi urallaan asemapäällikkönä ainakin Muurolassa, Kellon asemalla, Kauppilanmäellä sekä Talin asemalla Viipurissa. Vakinaisen asemapäällikön viran myöntämiseen tarvittiin senaatilta erivapaus.
Lisää biografisia ynnä muita tietoja löytyy vanhoista lehdistä. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista "Milly Tojkander" -...
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
