Hei,
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lehtilista löytyy Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kokoelma-1?refId=seKhhQ#lehdet
Liitän listan pdf-tiedostona myös tämän viestin yhteyteen.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä mm. ompelukoneensa valmistusvuoden:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…;
A-kirjaimella alkavissa sarjoissa on kaksi kirjainta, eli A.n lisäksi jokin muukin kirjain. Voisiko olla niin, että A2080660 ei ole ompelukoneen mallin numero?
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Suuri sitaattisanakirja / toim. Jarkko Laine sisältää hakusanalla "peili" muutamia sitaatteja. Kirjassa: 365 sanaa naiselle / toim. Tuula Pohjalainen-Vinko on "kehys"-sanan alla miete, jossa on siteerattu Eeva Kilven runoa: "Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani: jalat pöydällä, kädessä kirja, mukavannäköinen asento. Ja se hymyilee. Minä vilpittömästi kadehdin sitä."
Valitettavasti useimmissa mietelausekokoelmissa ei ole mahdollisuus etsiä hakusanoilla, joten niitä pitää vain selata ja etsiä sopivaa. Joensuun kaupunginkirjaston paikalla olevista muista mietelausekokoelmista en löytänyt selaamalla muuta aiheeseen liittyvää.
Julkisten lähteiden mukaan Timo Soini on katolilainen. Esimerkiksi hänen omassa blogissaan hän vahvistaa tämän:https://timosoini.fi/2025/04/paavi-on-katolilainen/
Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirjastokahvila Metso, joka on avoinna maanantaista lauantaihin kirjaston aukioloaikoina. 1.9. alkaen kahvilassa on arkipäivisin saatavana myös lounasruokaa. Tarjontaan voit tutustua tarkemmin kahvilan internet-sivuilla osoitteessa http://www.kirjastokahvila.fi/.
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
"Rester vivant - méthode" on julkaistu vuonna 1999 Nuoressa voimassa Noora Koskisen suomentamana nimellä "Miten säilyä elävien kirjoissa". https://www.finna.fi/Record/arto.320661
Houellebecqille on omistettu esseekokoelma Mitä Houllebecq tarkoittaa? (Savukeidas, 2010) ja häntä käsitellään myös kokoelmassa Tarinoiden paluu: esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (Avain, 2008). Näistä ja muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Houellebecq&type0%5B%5D=Subject
Kirjailijaa käsitellään myös Maija Kauhasen pro-gradussa "Fin de millénaire eli maailmanlopun...
