Helsingin kaupungin pääkirjastosta löytyy mikrofilmejä kaikista Helsingissä ilmestyneistä sanomalehdistä, mukaan lukien iltapäivälehdet.
Lisätietoja saa Pasilasta, lehtialue, puhelin 09 310 85426.
Myös Eduskunnan kirjastossa säilytetään vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, puhelin 09 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu.
Kaivattu kirja lienee Garth Sundemin Insinöörin logiikka (Nemo, 2007): "Insinöörin logiikka esittelee mullistavan laskentatavan, jolla hämmentävät, usein ristiriitaiset asiat voidaan pelkistää selkeiksi yhtälöiksi. Enää ei tarvitse pohdiskella, voisiko töistä lintsata, tai miettiä, pitäisikö mennä lääkäriin."
Kirjassa on 50 uraan ja työhön, seurusteluun ja tunne-elämään sekä arkipäivään ja terveyteen liittyvää yhtälöä, joiden avulla jokaiseen ongelmaan voidaan laskea "yksi, varmasti oikea vastaus".
Arvioinnista on tarjolla todella monenlaista kirjallisuutta. Tietämättä tarkemmin tutkimusaiheestasi, antaisin seuraavan neuvon.
Mene internetissä maakuntakirjastojen yhteishakusivulle:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
ja valitse täältä omaa kuntaasi lähellä oleva maakuntakirjasto. Kirjoita asiasanakenttään sana "arviointi" ja katso,mitä tuloksia saat. Uskon, että näin varmasti löydät itsellesi sopivaa kirjallisuutta. Kannattaa sitten aluksi kysellä kirjoja omasta kirjastostasi ja sen jälkeen esim. oman kirjaston kautta kaukolainaksi vaikkapa jostain maakuntakirjastosta.
Tajuttomuus eli kooma merkitsee sitä, että henkilöä ei voi herättää. Hän voi silti reagoida joihinkin ärsykkeisiin. Tajunnan tason aleneminen johtaa aluksi uneliaisuuteen, mutta hänet voi herättää puheella tai kosketuksella. Tajunnan tason vielä aletessa henkilön voi herättää vain voimakkaalla ärsytyksellä, kuten huutamalla tai aiheuttamalla kipua. Tällaiseen tilaan liittyy usein myös sekavuus,
Lähde: Neurologia, Duodecim 2011
Kirjastojen sulkuaikana maksuja ei kerry. Jos kirjaan on varauksia, sitä ei voi uusia, mutta sen voi palauttaa palautusluukkuun seuraavissa kirjastoissa:
Hattula, Hauho, Hämeenlinnan pääkirjasto, Janakkalan pääkirjasto, Lammi, Renko, Tervakoski ja Tuulos.
Vaskin verkkokirjaston merkinnät kertovat esimerkiksi kokoelmaan kuuluvien teosten saatavuustiedot. Kun valitset verkkokirjastosta jonkin teoksen, näet sivun alaosassa sen saatavuustiedot (esimerkiksi F. M. Dostojevskin teos Rikos ja rangaistus).
Saatavuustietojen vasemmassa sarakkeessa näkyvät ne Vaski-kirjastot, joissa on kyseistä teosta. Klikkaamalla kunnan nimeä saat näkyviin tarkemmat tiedot. Esimerkiksi Turun kohdalla Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teosta on tällä hetkellä Turun pääkirjastossa, Kirjallisuus-osastolla.
Saatavuustietojen keskimmäinen sarake kertoo, onko teosta saatavissa kyseisestä Vaski-kirjastosta. Mikäli teosta ei ole saatavissa, näet myös lähimmän eräpäivän.
Saatavuustietojen oikeassa sarakkeessa näkyy...
Olisikohan kyseessä toukka tai sen kotilo? Ĺutikkaa se ei muistuta.
Sovelluskaupasta saa hyönteisten tunnistamiseen sopivia sovelluksia (esimerkiksi bug identifier, insect identifier), mutta tässä haluttaneen tietää, onko kyse tuhohyönteisestä.
Onko tuhoja syntynyt? Tarkista, onko huopiin tms. tullut reikiä?
Jos asut kerrostalossa, kysy naapureiltasi, onko heillä havaintoja kutsumattomista vieraista. Tuholaistorjunnan kutsu paikalle kuuluu isännöitsijälle. Vuokralaisen kannattaa otttaa yhteyttä asunnon omistajaan.
Muussa tapauksessa ota itse yhteyttä tuholaistentorjuntayritykseen! Sen valinta on suositeltavaa tehdä Helsingin kaupungin sivuilta löytyvältä yrityslistalta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/...
Kyseessä on todennäköisesti 'Laula, kultani!' -kappale, jonka tekstin on tehnyt J.H. Erkko. Kappaleen on säveltänyt Erik August Hagfors. Nuotti ja sanat lauluun löytyvät esimerkiksi Sekakuoroklassikoita 1 -nuottikirjasta: https://piki.finna.fi/Record/piki.4670285.
Pietarin laulu toivosta sisältyy kirjaan Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968–88. Valikoiman esipuheessa Helakisa kirjoittaa: "Tämän kokoelman olen sommitellut runo- ja lauluteksteistä, joita olen sepittänyt eri yhteyksiin: kirjoihini, näytelmiini, kuunnelmiin ja opetusohjelmiin, pöytälaatikoiden uumeniin. Vain osa teksteistä on lastenrunokokoelmissani ennen julkaistuja. Useat säkeet eivät tätä ennen ole päivänvaloa nähneet."
Dekkareista voisit kokeilla Katie Atkinsonin Jackson Brodie -sarjaa, Fred Vargasin Komisario Adamsberg -sarjaa tai Tana Frenchin Dublinin murhat -sarjaa. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä rakentuu murhatutkinnan ympärille, mutta on ennen kaikkea psykologinen romaani.
Muuntyyppisestä kirjallisuudesta voisi suositella Rachel Cuskin, Jenny Offillin tai Annamari Marttisen teoksia.
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Paul Celanin runosarja Engführung sisältyy kokonaisuudessaan Tuli & Savu -runouslehden numeroon 87/2017 (vsk 21) Caj Westerbergin suomentamana. Westerbergin suomennoksessa runosarjan nimi on Ahtokulku.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/engfuehrung-159
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tuli & Savu -lehden kyseinen numero näyttää kuuluvan Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asia on herättänyt mielenkiintoa muuallakin, ks. esim. teos Aleksis Kiven muisto s. 298, jonka mukaan Kivi on ottanut sanan "riepas" kansankielestä. Sanan merkitys ei ole ollut kaikille täysin selvä, ks. esim. Sanastaja 31.1.1932. Finnisch-Ugrische Forschungen tarjoaa sanalle riepas käännösvastineen "hurtig, rasch", joten kyllä siinä jonkinlaisesta reippaudesta tai nopeudesta lienee ollut kyse.
Varausjärjestelmässä varaus tarttuu automaattisesti ensimmäiseen vapaana olevaan niteeseen, ikävä kyllä nidettä varatessa ei pysty mitenkään valitsemaan lainausaikaa. Jos varatuksi osuu esim. laina-ajaltaan hankala kirja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää, että varaus siellä vaihdetaan sopivampaan kappaleeseen.
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Kuvituksen perusteella kyseessä on Rachael Davisin kirja Pärjäät aivan varmasti! Se on kuvittanut Leire Martín ja suomeksi riimitellyt Katariina Kallio. Kustantanut Mäkelä vuonna 2024.
Sipoon säätietoja noilta vuosilta ei ole saatavilla ainakaan verkossa. Lähin sääasema, jolta säätiedot ovat saatavilla, on Helsingin Kaisaniemi. Siellä korkeimmat lämpötilat olivat seuraavat:Kesäkuu 1944 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1944: 27,8*CElokuu 1944: 27,4*CKesäkuu 1945 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1945: 31,6*CElokuu 1945: 26,9*CTiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Voit yrittää kysyä Sipoon säästä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluista: Ilmastopalvelut ja mennyt sää - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen avoin data verkossa ladattuna: Säähavaintoarkisto - Päivätilastot - FMI Avoin dataTietoja avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Avoin data - Ilmatieteen laitos
