Oulun kaupunginkirjaston toimittamalta sivustolta Pohjoista kirjallisuutta löytyy tietoja Tatu Vaaskivesta.Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista löytyy esim. vuodelta 1950 Holger Lybäckin kirja T.Vaaskivi, ihminen ja kirjailija.
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/vaaskivi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1385581__Slyb%C3%A4ck%20ho…
Myös kirjailijan vaimosta Elina Vaarasta löytyy Kerttu Saarenheimon tekemä elämänkerta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1489299__Ssaarenheimo%20el…
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Voit hakea Corel WordPerfect 2000 -aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasana tai luokka kohtaan Corel wordperfect 2000. Täydet tiedot kohdasta näet hieman lisätietoja, ja se, missä kirjastoissa aineisto on hyllyssä, selviää täältä myös.
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Kysymys oli melko vaikea emmekä löytäneet kirjoja, joista olisi löytynyt suoranaisesti lapsen kysymys isän poissaolosta ja vastauksia siihen, mutta aihetta sivutaan monissa kirjoissa, joiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
- isätön Topi keksii tarinoita isästään
Kontio, Tomi: Kesällä isä sai siivet
- isän katoaminen
Latvala, Laura: Kanavan Marja (1960)
- mustalaistyttö Marjalle kerrotaan isän olevan ”liesussa”
Mikkola, Marja-Leena: Amalia, karhu
Mikkola, Marja-Leena: Anni Manninen
- välttelevät viittaukset poislähteneeseen isään, äidin surumielisyys
Nilsson-Brännström, Moni: Tsatsiki ja mutsi
- äiti kertoo mielellään tarinaa rakastumisestaan...
Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Jos kasvussa huomataan poikkeamia, niitä tutkitaan tarvittaessa tarkemmin lasten kasvuun perehtyneen lastenlääkärin vastaanotolla.
Aiheesta voi lukea lisää https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lapsen-kasvu-ja-hormonitoiminta/lapsen-kasvu/lapsen-poikkeavan-kasvun-tutkiminen
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
Helsingissä kaikki kirjastot ja osastot päättävät itse, mitä kokoelmiinsa hankkivat. Hankinta- ja luettelointitoimisto kerää keskitetysti tietoja ilmestyneistä julkaisuista ja laatii niistä ns. valintalistoja kirjastoille. Näiltä listoilta kirjastot valitsevat julkaisut itselleen. Tämä kaikki toimii nykyisin sähköisesti sisäisessä verkossa.
Käytännössä toimit niin, että otat yhteyttä hankintatoimistoon (Erja Ylinen, p. 09-310 85407, e-mail: erja.ylinen@lib.hel.fi tai postitse
PL 128, 00521 Helsinki.) Lähetä esite - jos sellainen on - tai kannen tekstiliite tai sen kopio tai muuta materiaalia levystäsi sekä hinta- ja yhteystiedot ja maininta siitä, maksatteko arvonlisäveroa. Helpointa on toimia, jos bändillänne on nettisivut (ja jopa...
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä saattaisivat olla Erich Ballingerin kirjoittamat Hirviötieto ja Salapoliisitieto.
Hirviötieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150399?lang=fin Kansikuva: https://www.goodreads.com/book/show/18484192-hirvi-tieto
Salapoliisitieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150732?lang=fin Kansikuva: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=781871
Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
