Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
Kirjaston Adobe-palvelin on nurin. Ota yhteyttä tukeen ja ilmoita tämä virheilmoitus. Kirjojen lataaminen laitteelle ei onnistu ennen kuin palvelin on nostettu. Selainlukeminen onnistuu ja selainlainan voi muuttaa ja ladata myöhemmin laitteelleen, kun palvelinongelma on ratkaistu.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000....
Varsin lähelle kysymyksessä kuvailtua kirjaa tulee Pollux-hevoskerho-sarjassa ilmestynyt Jenny Hughesin Morvonan hevoslegenda.
"150 vuotta sitten Morvonan saaren edustalle haaksirikkoutui laiva, josta legendan mukaan pelastautui upea hevonen... Vanhan tarinan alkuperä kiinnostaa 15-vuotiaan Tian kirjailijaisää. Niinpä edessä on lähtö Morvonaan."
Helmet-haussa voit kirjoittaa hakuun tuon "riennä riemuin eespäin vaan" ja saat listauksen nuottikokoelmista, joista kappale löytyy, ja tilata haluamasi Soukan kirjastoon. Tai Suuri Toivelaulukirja 5 käsikirjastokappaleen pitäisi olla Ison Omenan kirjastossa, jos et ennätä odottaa varauksen saapumista (Espoon sisällä yleensä noin 3 arkipäivää).
Esimerkiksi seuraavat teokset käsittelevät Muurmannin tapahtumia kyseisenä ajanjaksona:
Mirko Harjula, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 : maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota, 2007.
Jukka Nevakivi, Muurmannin legioona : Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919, 1970.
Lisäksi on julkaistu Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsitteleviä yleisteoksia, jotka sisältänevät ainakin jonkin verran tietoa aiheesta:
Antony Beevor, Venäjän vallankumous ja sisällissota, 2022.
Sean McMeekin, The Russian Revolution : a new history, 2017.
Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)
HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
Turun kirjastoista ei löydy yhtään Leon Urisin teoksia käsittelevää tutkimusta, mutta ainakin nettikirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi voi hankkia vuonna 1998 ilmestyneen Kathleen Shine Cainin teoksen "Leon Uris - A Critical Companion" (ISBN 0-313-30231-6). Teosta mainostetaan ensimmäisenä Urisin tuotantoa käsittelevänä laajempana tutkimuksena.
TEOS Arvo-sedän iltasatukirja / kuvittanut Inge Löök
JULKTIEDOT [Helsinki] : Arvo ja Lea Ylppö säätiö, 1992
ULKOASU 39 s. : kuv.
Standard no 952-90-4150-0 sidottu
HEL LUOKKA 1.7
ALKUTEOS 90
Kyseinen teos löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan varastosta.
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Fanny J. Crosbyn laulua He hideth my soul ei ole sanoitettu eikä näin ollen siis myöskään levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Emme valitettavasti löytäneet tuota raanua. Kirjallisuutta raanuista on, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…, esim.
U. T. Sirelius, Suomen Ryijyt, 1924
Annikki Toikka-Karvonen, Ryijy, 1971
Leena Willberg, Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008, 2008
Pirkko Sihvo, Rakas ryijy - suomalaisetn ryijyt, 2009
Tieto voisi löytyä Suomen käsityön museosta, https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta. Museon kokoelmista löytyy myös kuvia Finna.fi-palvelussa, https://skm.finna.fi/.
Muita lähteitä verkossa on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A84756.
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
