Alla linkki tilastoon Kuntasektorin kuukausipalkoista ammateittain vuonna 2017. Ne on julkaistu toukokuussa 2018. Tämän vuoden palkoista ei vielä ole tilastoa. Tilastojen lähteenä on Tilastokeskus.
https://www.kvtes.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32&Itemid=226
Kirjastonhoitajana tai alan muilla nimekkeillä työskennellään myös tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa, joiden palkat poikkeavat kunta-alan palkoista.
Hei,
suosittelisin seuraavia äänikirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista: Eeva Kilpi: Talvisodan aika JA Jatkosodan aika, Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta. Viime sotien kotirintaman elämästä on kirjoitettu paljon romaaneja ja muistelmia, mutta äänikirjoina niitä löytyy vähän. C-kasettimuodossa löytyy vielä Sisko Istanmäen Niin paljon parempi mies sekä Mauri Paasilinnan Sotamorsian ja Korpivaellus. Radioteatterilta löytyy myös dramatisoitu versio Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat -romaanista. Se on Turun pääkirjaston kokoelmissa.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on luentosarja Sotaan ja rauhaan, missä käsitellään myös kotirintaman historiaa.
Jos tarve äänikirjoille liittyy esimerkiksi näkökyvyn tai...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista löytyisivät seuraavat teokset:
- Gartz, Juho: Leikkaaja: suomalaisen elokuvan ihmemaa sen takahuoneesta nähtynä (Art House, 2003)
- Cousins, Mark: Scene by scene : film actors and directors discuss their work (Laurence King, 2002)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas (Pinnacle systems, cop. 2002)
Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 A, lainaustoimisto: 09-7563 0240) kirjastosta löytyisivät mm. seuraavat teokset:
- opinnäyte Ahola, Heikki: Kaupunkisinfonia (1995)
- opinnäyte Kohtamäki, Kimmo: Lajityypin vaikutus dokumenttielokuvan leikkauksessa (2000)
- Kucera, Jan: Leikkaus elokuvassa ja televisiossa (Yleisradion koulutustoimisto, 1970)
Arto-artikkelitietokannasta...
Lehtiartikkelien etsimisessä voi käyttää avuksi useita artikkeliviitetietokantoja. Suomenkielisiä aikakausi- ja sanomalehtiartikkeieita löydät Arto- ja Aleksi-tietokantojen avulla, ruotsinkielisiä ArtikelSök- ja Mediearkivet-tietokantojen ja englanninkielisiä mm. Ebsco-tietokannan avulla. Lisäksi käytettävissä on muutamia alakohtaisia artikkeliviitetietokantoja. Turun kaupunginkirjastossa käytettäviin tietokantoihin pääset tutustumaan kotisvujemme kautta osoitteessa www.turku.fi/kirjasto, kohdasta tiedonhaku ja tietokannat, sähköiset aineistot.
Pc:n ostoon liittyviä testejä on julkaistu tänä vuonna mm. Tietokone-lehdessä, numerossa 3 on sekä Ari Saarelaisen artikkeli nimeltä Pc:n myynti siirtyi kodinkonekauppaan (testattu 3 eri...
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
Janakkalan kunnankirjasto ei valitettavasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Saat korttiin salasanan kirjastosta, joten sinun pitäisi käydä siellä, jos haluat salasanan. Mukaan kannattaa varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Janakkalan pääkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…. Tervekosken kirjaston tiedot ovat osoitteessa http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/tervakosken_…. Kun olet saanut salasanan, omien lainojen uusiminen onnistuu osoitteessa http://janakkala.kirjas.to.
Olisiko mahdollisesti kysymyksessä kustantajan jollekin lähettämä arvostelukappale?
Ensimmäisissä painoksissa ei yleensä ole mainintaa siitä että kirja on nimenomaan ensimmäinen painos, seuraavista painoksista painosmerkinnät löytyvät.
Jonkinlaisia hinta-arvioita kirjoista voi löytää vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Antikka ja Antikvaari verkkoantikvariaatit sisältävät useiden eri antikvariaattien myynnissä olevien kirjojen hintatietoja.
Näissä esim. Päätalon huonemiehen pojan hinta on hieman kalliimpi, jos kyseessä on esimmäinen sidottu painos, kunto on hyvä ja kansilehdet tallella.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Voisitte kysyä asiaa myös suoraan kirjan kustantajalta Gummerukselta.
http://www.gummerus.fi/fi/ota-...
Vuoden 1920 Lakimies -lehden numerossa 3 olleessa artikkelissa Oikeuslähteiden, lähdeteosten ja oikeustapausten merkitseminen kerrotaan, että Suomalainen Lakimiesten Yhdistys on toukokuun 26. päivänä vuonna 1920 hyväksynyt ja täydentänyt ohjeita, jotka koskevat oikeuslähteiden kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä. Korkeimmasta oikeudesta käytetty lyhenne KKO on mainittu tässä artikkelissa sivulla 105.
Alunperin ohjeita ja lyhenteitä on esitetty jo vuonna 1915, mutta hyväksyminen on tapahtunut vasta 1920.
Lähteet:
Kansalliskirjaston digiarkisto:
Lakimies -lehti. 1920.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498801?page=1
Wikipedia artikkelissa Korkein oikeus mainitaan myös lyhenteen KKO synnystä ja siihen liittyvistä...
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta:
https://www.tiede.fi/alue/kysy
Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013):
https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Suosittelen, että otat yhteyttä näyttelyiden järjestäjiin ja tiedustelet heiltä.
Kennelliiton sivulta löydät tietoa koiranäyttelyistä. Yksittäisen näyttelyn sivulta löydät myös yhteystiedot. Suosittelen kysymään yhteyshenkilöiltä.
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman...
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä: Honkanen, Helmiriitta: Placatista julisteeksi - suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960, Otava, 1983. Hollis, Richard: Graphic design--a concise history, Thames and Hudson, London, cop. 1994, Hovi, Päivi: Mainoskuva Suomessa - kehitys ja vaikutteet 1890-luvulta 1930-luvun alkuun, TTK, 1990.
Lisää aineistoa löydät esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/
tai valitsemalla http://www.kirjastot.fi/ sivulta tiedonhaku ja seuraavaksi monihaku.
Hakusanoina kannattaa käyttää esim. julisteet, julistetaide, käyttögrafiikka, mainokset, mainostaide.
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Helsingin kaupunginkirjastossa palautus ei ole lainaajakohtainen, joten eri henkilön kortilla lainatut kirjat voivat tulla samalle palautuskuitille. Näin voi käydä, jos edellinen palauttaja ei ole painanut palautusautomaatista Lopeta-kohtaa palautuksen jälkeen. Palautettujen kirjojen lista tyhjenee jonkin ajan kuluttua, mutta jos seuraava palauttaja aloittaa sitä ennen palauttamisen, hän voi saada tosiaan edellisen palauttajan kirjat kuitilleen.
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
