Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Myöhästymismaksun voi maksaa Maksa verkossa-linkin kautta kun olet palauttanut kirjan. Maksua kertyy 0,20€/laina/vrk. Omissa tiedoissasi näkyvä summa on tähän mennessä tullut maksukertymä. Jos palautat kirjan tänään, lopullinen summa on sama mikä tiedoissasi näkyy tällä hetkellä.
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Child Catcher -hahmosta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Kyseistä hahmoa ei mainitsemastasi kirjan käännöksestä löydy, koska se esiintyy ainoastaan elokuvassa. Sen on luonut elokuvaan Roald Dahl. Hahmon nimen suomennos löytyy siis elokuvan tekstityksestä. Elokuvasta löytyy suomeksi tekstitetty Blu Ray -versio myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Lähde:
Child Catcher - Wikipedia
Sokerijuuresta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Monivuotiset vihannekset : löydä, kasvata, nauti | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio sivulta 110. Kirjassa kerrotaan, että "Sokerijuurta on helppo lisätä istuttamalla juuren yli pala naatintynkineen uudelle kasvupaikalle." Eli sokerijuuren (jatko)kasvatukseen ei välttämättä tarvitse siemeniä tai taimia. Kirjassa kerrotaan myös, että sokerijuurelle parhaiten sopii ilmava ja syvämultainen kasvualusta. Siitä ei ole mainintaa, onnistuuko kasvatus hyvin myös parvekkeella ruukussa tai laatikossa.Tarkempia sokerijuuren istutus- ja viljelyvinkkejä sekä tietoa siemenien ja taimien saatavuudesta kannattaa kysyä esimerkiksi Puutarha.net vastauspalvelu -sivustolta, jossa vastauksen saa puutarha-alan...
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Haavion (1904 - 1984) runo Nykyaika, joka on hänen vuonna 1933 ilmestyneessä kirjassaan Taivaan ovella: uskonnollisia runoja.
Albumista Salaa on julkaistu myös nuottikirja (Fuego Music 1999), johon sisältyy samanniminen kappale. Kirjassa on kappaleiden sanat, melodiat ja sointumerkit.Teosta löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista.
Sanoilla "Autiosaaren" tai "Aitiosaaren" alkavia teoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta. Seuraavat kolme hieman sinnepäin viittaavat teokset ovat olemassa:
TEKIJÄ: Elster, Kristian, d.y.
NIMEKE: Autio saari : kertomus kolmesta pojasta / Kristian Elster
SARJA: (Gummeruksen nuorten kirjasto ; [36] )
TEKIJÄ: Sternberg, Sten
NIMEKE: Autiokylän salaisuus : nuorisonromaani / Sten Sternberg ;
suom. Aarne Ahde
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1951
ALKUTEOS: Ingen mans by
NBN: f538632
UDK: 839.7-3(024.7)
MUU TEKIJÄ: Ahde, Aarne
TEKIJÄ: Kent, Larry
NIMEKE: Autiolla saarella / Larry Kent ; suomennos: L. Ranta
JULKAISTU: Tapiola : Viihdekirjat, 1972 (Kodaprint)
ULKOASU...
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille...
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
Eri nimien yleisyydestä eri vuosikymmeniltä saa tietoa kirjasta
Kiviniemi, Eero / Iita Linta Maria - etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Nimiä Vapaa ja Valpas ei kirjan nimiluettelossa mainita.
Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999 tekijä Lempiäinen, Pentti) on mainittu nimi Valpas, selitys: Lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ilmaiseva etunimi, jota Marttilan nimismies Isak Edward Sjöman ehdotti 1864 "Kauno-annakassaan" almanakkaan, mutta tuloksetta. Päiväksi hän esitti Gregoriuksen päivää, koska sen kantasana, kreikan gregoreoo merkitsee valvomista ja valveilla oloa.
Nimeä Vapaa ei löytynyt nimikirjoista.
Muita etunimioppaita voit etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta...
