Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Kansalliskirjasto perustelee ratkaisua e-kirjaston sivuilla seuraavasti:Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla?Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä.E-kirjaston käyttöä ulkomailla ei ole estetty. Verkkonopeuden pitää kuitenkin olla riittävä ja joissakin paikoissa (esim. hotellien langattomat verkot) verkon viive muodostuu liian pitkäksi. Lisäksi monet maat rajoittavat verkkoliikennettä omalla alueellaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että E-kirjasto ei toimi kyseisen maan alueella.Miksi E-kirjastoa ei voi käyttää, jos asuu ulkomailla?E-kirjasto on kuntien rahoittama palvelu, jota voivat käyttää ne...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan...
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Finna-haussa nimekkeen sijaintitiedoissa voi tosiaan lukea "useita sijainteja". Periaatteessa sama nimeke (kuten kirja) pitäisi löytyä tietoluokkansa (kuten kuvakaappauksessasi 993.1 Elämäkerrat) perusteella, mutta aineistoja voidaan sijoittaa myös muihin hyllyihin, kuten Sateenkaarihyllyn kokoelmaan, jolloin esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen voisi löytää sekä sijainnista 1.4 (kaunokirjallisuus), että 1.4 Sateenkaarihylly. Ongelmaasi on helppo ratkaisu: "useita sijainteja" näkyy vain kuvakaappauksesi kaltaisessa, kaikki hakusi tulokset sisältävässä, näkymässä. Avaa nimekkeen (kirjan) sivu sitä klikkaamalla ja saat näkyviin kaikki sijainnit.
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Valfrid on muinaissaksalaista alkuperää oleva nimi, jonka kantamuodon osat tarkoittavat ”taistelukenttää” (wal) ja ”rauhaa” (fried). Nimen on tulkittu merkitsevän ”taistelukentän turvaa”. Valfridin vanhempia muotoja ovat esim. Wal(e)fried ja Valfridus ja nimi oli eri muodoissaan Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928 saakka. Nykyisin muoto Valfrid on suomenruotsalaisessa almanakassa. Valfrid on myös pyhimysnimi, sillä katolinen kirkko muistaa 700-luvulla luostareita perustanutta italialaista Walfrid Della Gherardescaa.
Lähde: Saarikalle, A./Suomalainen,J., ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön”.
Kuukautisista ja jalkapallosta löytyy tietoa artikkelista The impact and experienced barriers menstruation present to football participation in amateur female footballers. Tutkimuksessa oli kysytty asiasta suoraan naisilta ja myös valkoiset shortsit mainitaan (kohdassa "Kit and fear of leaking".
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Oletan, että tarkoitat Sergeanne Golonin nimellä julkaistua Angelika -sarjaa. Sergeanne Golon on kirjailijanimimerkki, jonka takana ovat ranskalainen lehtinainen Simone Golonbinoff (s.1921) ja venäläissyntyinen ranskalainen geologi Serge Golonbinoff (1903-72). Lähde: Otavan kirjallisuustieto, 1990
Internetistä löytyy kattava englanninkielinen Angelika-sarjaa ja sen tekijöitä käsittelevä sivusto. Sivuilla kerrotaan, että ennen Angelika-sarjaa Anne Golon oli kirjoittanut lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoja ja näytelmiä. Anne oli kiinnostunut historiasta ja harkitsi historiallisen romaanin kirjoittamista aviomiehensä rohkaisemana. Asuessaan Versaillesissa (Annen äidin talossa) Anne ja Serge tutustuivat linnan kirjastoon. Kirjastossa tutkijat...
Emme onnistuneet löytämään kirjailija Kirsi Kunnakselta yhtään joulurunoa. Hänen tuotantonsa - niin lapsille kuin aikuisillekin kirjoittama - on tosin niin laaja, että varmuutta asiaan ei saatu. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta löytyy luettelo koko tuotannosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976056120#.VI7…
Kirsi Kunnaksen suomentamista runoista löytyy ainakin tämä jouluaiheinen lasten runo:
- Harmaan aasin jouluaatto / Krüss, James (kirjassa Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot)
Internetin http://www.alltheweb.com/ , hakupalvelulla asiasanalla kirjastovene löytyi Paraisten kaupunginkirjaston sivu http://www.kustnet.fi/blanka/parainensuo.htm, josta löytyi tieto Kirjastovene - Suomen ainoa - käy Paraisten eteläisessä saaristossa 5 - 6 kertaa vuodessa.
Lehtiartikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeli Hyytiäinen, Eija: Kirjoja virtaa saaristoon : Suomen ainoa kirjastovene seilaa Paraisten vesillä, Turun sanomat, 1998-07-16.
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne...
