Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi:
Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä
Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi.
Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset
Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Siis 20 %.
Kielitoimiston ohjepankista voit etsiä erilaisia oikeakielisyyteen liittyviä ohjeita, mm. erilaisten merkkien kirjoittamisesta suomen kielessä.
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/erikoismerkit/
https://kielitoimistonohjepankki.fi/aihepiiri/merkit-numerot-ja-lyhente…
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Näin itse Postcrossing-harrastajana pohdin, että asiaa voi lähestyä useammalta eri näkökannalta. Kortin saaja ilahtuu varmasti kortista, jossa on jotain hänelle tärkeää, esimerkiksi jotakin hänen harrastukseensa liittyvää tmv. Tai kenties kuvituksessa voisi olla jotakin, joka yhdistää teitä - ystävänpäivän hengessä. Tai sitten kortissa voisi olla jotain yleistä ystävyyteen/tuttavuuteen, kevättalveen liittyvää, tai esimerkiksi jotain kaunista (esim. kukat kai harvemmin ovat virhevalinta).
Kuten Sirkka Lassila kertoo kirjassaan Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1997): "Mieti saajaa, tunnelmaa jonka haluat välittää tai asiasi ja kuvasi yhteensopivuutta." (s. 84)
Lassila kirjoittaa myös: "Maailmassa on tuhat hyvää syytä kirjoittaa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan, että Ikäläinen on savolainen sukunimi. 1900-luvun alussa Ikäläisiä on asunut ainakin Keiteleellä. Muinaissuomalaiset omaksuivat germaaneilta henkilönimien kaksiosaisen rakenteen ja tällaisista nimistä on voinut lohjeta kumpi tahansa osa itsenäiseksi nimeksi (esim. talonnimi Ikälä ja asukkaannimitys Ikäläinen).
Lisätietoa: Sukunimi-info: Ikäläinen
Tuottajia yhdysvaltalaisten ohjelmien alkuteksteissä riittää, mutta näiden työn sisältö on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Executive producer, käytännössä vastaava tuottaja, on periaatteessa ohjelman korkea-arvoisimpia tuottajia. Hän voi olla ohjelman luoja ja pääkäsikirjoittaja tai päävastuussa tuotannon toteutuksesta, taloudesta ja luovasta puolesta.
Toisaalta vastaava tuottaja on joskus ainoastaan vastuussa ohjelman mahdollistaneesta ideasta tai sopimuksesta. Joskus tämän arvonimen saa julkisuuden henkilö tai asiantuntija, jonka nimellä tai maineella ohjelmaa markkinoidaan. Usein sen saa ohjelman tähtinäyttelijä tai -juontaja riippumatta siitä, kuinka paljon suoraa vaikutusvaltaa hänellä on...
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Lahden kaupunginkirjastossa käännöstyötä käsitteleviä kirjoja on kahdessa luokassa: luokassa 87.5 erityisesti tietokirjallisuuden kääntämistä ja yleensä käännöstyötä koskevaa kirjallisuutta ja luokassa 86.07 on kaunokirjallisuuden kääntämistä koskevaa kirjallisuutta.
Luokasta 86.07:
Bassnet, Susan: Teoksesta toiseen : johdatus kirjallisuuden kääntämiseen ;
Käännöskirjallisuus ja sen kritiikki ;
Lyriikan kääntämisestä : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 26.6.-27.6.1981 ;
Maailmankirjallisuuden ja sen klassikkojen suomentamisesta : kääntäjäseminaari Jyväskylässä 5.-6.7.1985 ;
Näkökulmia kaunokirjallisuuden kääntämiseen
Oittinen, Riitta: I am me - I am other : on the dialogics of translating for children ;
Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali...
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Kappaleen nuotit löytyy netistä sivustolta 8notes.com. Siellä on nuotteja ukrainankieliselle laululle sekä eri soittimille. Englannin- tai suomenkielisiä nuotteja en valitettavasti onnistunut löytämään.
Joissakin Youtube videoissa on englanninkieliset käännökset. Käännöksiä löytyi myös näiltä sivuilta: https://music.thomastruax.com/track/a-moonlit-night ja Ukrainian Folk - Ніч яка місячна (Nich yaka misyachna) lyrics + English translation (lyricstranslate.com) En osaa valitettavasti arvioida käännösten tasoa.
Runoa Maailmantekijä on tiedusteltu aiemminkin, joten yleisten kirjastojen tietopalveluarkistosta löytyi Joutsenon kirjaston selvitys. Kirjoittaja on T.H. Körner, ja runo julkaistiin Keskikoulun lukukirja 1:ssä (kust. WSOY, 1962). Tämä kirja on saatavana ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta.
Tässä tapauksessa haussa olisi varmaankin joukkoyksikön sotapäiväkirja, olettaen että se on selvinnyt sodan melskeistä jälkipolville. Kannattaa silmäistä ensi alkuun Kansallisarkiston Puolustushallinnon mikrofilmi- ja jäljennekokoelman arkisto. Pienellä onnella etsityn saksalaisen joukon sotapäiväkirjojen kopiot saattavat löytyä Kansallisarkistosta mikrofilmillä. Aineistoja saattaa olla säilynyt myös Saksassa Bundesarchivin kokoelmissa. Vaikka pienemmän joukkoyksikön sotapäiväkirja ei olisi säilynyt, sen liikkeitä on saatettu kuvata ylemmän organisaation asiakirjoissa.Jos divisioona on tiedossa, kannattaa tarkistaa olisi siitä laadittu joukko-osastohistoriikkia. Näissä on usein mukana arkistoviitteet. Pääosa Suomen sotiin liittyvistä...
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Musiikkiosaston tietojemme mukaan nuotit ja suomenkieliset sanat lauluun Saavuthan jälleen Roomaan löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 8. Lisäksi oppikirjassa Musica 5-6 : Oppilaan kirja, on laulu nimellä Saavuthan Roomaan, mikä lienee sama sävelmä. Kirjojen saatavuus Oulun kaupunginkirjastosta selviää aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
