Sarja on kuvattu Tampereen ympäristössä Karkussa, Jumesniemellä, Kutalassa ja Sarkolassa. Lehmän vuosi -sarjan kuvauspaikkoja koskevaan kysymykseen löytyi vastaus YLEn Kysykää Rouva Ruudulta -palvelusta, jonka sivusto ei ole enää verkossa.
Kaari liittyy rangaistuspotkuihin. Sääntöjen mukaan rangaistuspotkun aikana rangaistusalueella saa olla ainoastaan maalivahti ja rangaistuspotkun suorittaja. Muiden pelaajien tulee olla- pelikentällä- rangaistusalueen ulkopuolella- rangaistuspotkupisteen takana ja- vähintään 9,15 metrin päässä rangaistuspotkupisteestä.Tämä 9,15 metrin säde on merkitty pelikentälle vain osittain; ainoastaan rangaistusalueen ulkopuolelle jäänyt kaari merkitään, koska rangaistusalueella ei muutenkaan saa olla muita pelaajia.Rangaistuspotkukilpailun aikana säännöt ovat hieman erilaiset. Sen aikana kaikkien pelaajien, lukuun ottamatta kahta maalivahtia sekä potkun potkaisijaa, pitää pysyä keskiympyrässä.Jalkapallosäännöt https://www.palloliitto.fi/sites/...
Rooman viimeinen keisari oli vuonna 476 vallasta syösty Romulus Augustulus. Triumfi oli Rooman senaatin voittoisalle sotapäällikölle myöntämä voittojuhla, riemujuhla. Joskus tapausta juhlistettiin rakentamalla erityinen riemukaari eli triumfikaari menestyksekkään päällikön kunniaksi.
Hyvä johdatus Rooman historiaan suomeksi löytyy osoitteesta:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/rooma/ .
Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees.
Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
Joonas on alkuaan heprealainen nimi יוןה ’joonaa’, joka tarkoittaa ’kyhkynen’. Vanhassa testamentissa on profeetta Joonan kirja. Vanhan testamentin kreikkalaisessa käännöksessä ja alkukielisessä (kreikkalaisessa) Uudessa testamentissa nimi kääntyi muotoon Ιωνας ’joonas’, joka on mallina suomalaiselle nimelle Joonas (myöskin Joona-muoto on kalenterissa). Suositeltavin taivutus on ’Joonas, Joonaksen, Joonasta, Joonakseen’ joskin myös ’Joonaan’ on mahdollinen.
Vanhan testamentin profeetta Joonaalla on roomalaiskatolisessa kirkossa (ja yleensä läntisessä kristikunnassa) muistopäivä 21.9., ortodoksisessa kirkossa 22.9., Armenian kirkossa lisäksi 1.2. ja 31.7. Profeetta Joonan tunnuksia ovat myrskyssä oleva laiva tai profeetta meripedon (valaan...
Tsydeemi (joskus myös sydeemi tai zydeemi) on mitä ilmeisimmin stadin slangia. Se on ilmaantunut kielenkäyttöön 1990–luvulla ja tarkoittaa asiaa, juttua, puuhaa, hanketta, järjestelmää, systeemiä. Ilmaisun kantasanahan on systeemi.
Lähde : Paunonen, Heikki : Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2005.
https://www.urbaanisanakirja.com/word/tsydeemi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Selasin läpi kaikki meillä Helsingin pääkirjastossa paikalla olleet leivontakirjat ja koko joukon nettilinkkejä, mutta niissä kaikissa kerrotaan vain, että Brita-kakku on "perinteikäs", "klassinen", "monien rakastama" jne. Mistään en kuitenkaan onnistunut löytämään mitään tietoa kakun alkuperästä tai siitä, mikä siitä tekee niin perinteikkään.
Lähetin kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoväen keskustelupalstalle. Jos sitä kautta jotakin tietoa löytyy, palaan asiaan.
Lisäys: Seuraava tieto löytyi "Hellan ja viinilasin välissä" -nimisestä blogista:
Kysyit Brita nimen alkuperää. Siihen en ihan voi vastata mutta kakku on saanut alkunsa kilpailun kautta (voitti kisan) ja on jo aika "vanha". Ohje oli minulla leikattuna tallessa ja epäilen...
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä ja kuoli 27.6.2001 samoin Helsingissä. Hänen isänsä oli helsinkiläinen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti tukholmalainen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Myöhemmin Tovelle syntyi vielä kaksi veljeä, Per Olov ja Lars. Perhe asui Toven lapsuuden ja nuoruuden ajan Helsingin Katajanokalla. Tove vietti lapsena paljon aikaa myös Ruotsissa äidinpuoleisten sukulaistensa luona.
Lisää tietoa mm. seuraavista läheteistä:
- Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
- Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala) 2004
- Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär, 2002
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
