Ekstranet tarkoittaa organisaation ja sidosryhmien välistä, salasanalla suojattua ja käyttöoikeuksiltaan rajoitettua tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Ekstranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
Sanonta kuuluu ranskaksi "Cherchez la femme" ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Etsikää nainen". Se on peräisin Alexandre Dumas vanhemmalta, mutta ei muskettisotureilta vaan romaanista Les Mohicans de Paris (1854-1859). Siinä sen sanoo Joseph Fouch -niminen poliisi, joka toteaa, että jokaiseen tapaukseen liittyy nainen, joten kun joku ilmoittaa hänelle rikoksesta, hän sanoo aina "etsikää nainen". ("Il y a une femme dans toutes les affaires ; aussitôt qu’on me fait un rapport, je dis: 'Cherchez la femme'". Kyseistä romaania ei ole suomennettu.Lähde:Expressio.fr -sivusto: https://www.expressio.fr/expressions/cherchez-la-femme
Kyllä kysymäsi tekstinpätkä sisältyy Seitsemään veljekseen, se löytyy kirjan alkupäästä. Laitan tuon "Seitsemän miehen voima" -tekstinpätkän tähän mukaan, jos sinulla ei satu olemaan Seitsemää veljestä kotikirjastossasi.
Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
Koska mielin virren laulaa
Voimasta seitsemän miehen.
Tähtiä kuin otavassa,
Poikia on Jukolassa,
Laiskanpulskeja jallii.
Juho pauhaa, pirtti roikkaa;
Hän on talon aika poika,
Ankara »Poika-Jussi».
Tuomas seisoo niinkuin tammi,
Koska saarnaa Aaprahammi,
Jukolan Salomon suuri.
Simeoni, liuhuparta,
Valittaa se »ihmisparka,
Syntinen, saatana, kurja».
Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
Patahan kuohuvaan sylkee
Lauri-poika metsäss' häärii,
Katselevi puita väärii,
Mäyränä nummia...
Kyseessä näyttäisi olevan Iloinen äitienpäivälaulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Äidille nyt laulamme, laulun ikioman..." Kolmas säskeistö alkaa: "Äitiä nyt vetäkää, huolten kuorman alta.." Melodia ja sanat ovat ainakin teoksessa Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten / Ahti Sonninen - Martti Räisänen - Olga Naukkarinen, 1972 (11. painos), ja epäilemättä monessa muussakin koulun laulukirjassa.
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja...
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia...
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta.
”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin...
Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
