Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
On varmistunut, että CANAL+ alkaa esittää suorana Espanjan La Ligan pelejä. Tietoa kanavan tilaamisesta löytyy täältä:
http://www.canalplus.fi/tilaa
http://www.canalplus.fi/jalkapallopyhatto
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Selostaja+Virkkunen+rakastaa+La+Liga…
Balettimusiikin historia on pitkälti rinnakkainen baletin koreografian kanssa. Sen historiasta emme onnistuneet löytämään suomenkielisiä lähteitä. Englanniksi on ilmestynyt kirja Ballet music : An introduction / by Humphrey Searle. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 1958, uusittu painos on vuodelta 1973. Tässä muutama nettilähde englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ballet_(music)
http://www.classicfm.com/discover-music/periods-genres/ballet/ballet-music-where-start/
Ihana elämä -elokuvaa on Helmet-kirjastoissa vain viiden DVD:n kokoelmassa Fellini : collector's box. Pakkauksia on vain kaksi. Ne ovat tällä hetkellä lainassa, ja varauksiakin on, joten aivan heti sitä ei saa lainaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1986143__Sihana%20el%C3%A4m%C3%A4%20fellini__P0%2C1__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä saattaisivat olla Erich Ballingerin kirjoittamat Hirviötieto ja Salapoliisitieto.
Hirviötieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150399?lang=fin Kansikuva: https://www.goodreads.com/book/show/18484192-hirvi-tieto
Salapoliisitieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150732?lang=fin Kansikuva: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=781871
Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Kaupparekisterilain (129/1979) mukaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitus, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus).
Perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; (16.3.2001/245).
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin seuraavissa tapauksissa...
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on...
Nämä teokset löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistohausta asiasanalla meluesteet:
Espoon meluntorjuntaohjelma 2000; Tiihinen, Jyrki: Meluntorjunnan perusteet - meluntorjunnan koulutusaineisto ja käsikirja (1997); Meluestekäsikirja (1997) ja Helsingin meluntorjuntaohjelma 1994-1998. Asiasanalla meluntorjunta löytyi mm. seuraavat teokset:
Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa - määräykset ja ohjeet 1998; Björk, Erkki: Meluntorjunta (1991); Meluntorjunta - ohjekirjanen meluntorjuntalaista ja -asetuksesta1989. Asiasanahakuja voi itse kokeilla plussa-aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ , jossa voi myös katsella teosten saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla. Kannattaa myös selailla aikakausjulkaisua...
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
