Jos olet Helmet-kirjastojen asiakas pääset uusimaan lainasi www.helmet.fi-sivun yläreunassa olevan Kirjaudu-ruudun kautta. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodin voi pyytää mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Aineistoja voi uusia Internetin kautta korkeintaan kolme kertaa. Mikäli aineistoista on varauksia, uusiminen ei onnistu yhtäkään kertaan.
Levyn Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille mukana olevassa englanninkielisessä esitteessä on kappaleen "Tulkaa te kun työtä teette" nimi englanniksi "O come all ye that labour".
Lähde:
Soli Deo Gloria, esitt. : Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille / Soli Deo Gloria [S.l.] : Profile, p2001
http://luettelo.helmet.fi/record=b1521187~S9*fin
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
Viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2017. Kirjastossa ei ole vanhoja puhelinluetteloita, mutta Fonecta kertoi sivuillaan, että vuoden 2013 Pohjois-Savon puhelinluettelossa oli uutuutena myös mm. "uudistuneet taajamakartat ja 20-sivuinen koko Suomen tiekartta. Myös lähialueiden ja muun Suomen kaupunkien keskustakarttoja, taajamakarttoja ja laskettelualueiden topografisia karttoja." Ilman puhelinluetteloita emme pysty selvittämään, olisiko mukana ollut myös Etelä-Savon kuntien puhelintietoja. Alla linkki Fonectan tiedotteeseen:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjois-savon-puhelinluettelo-ja-keltaiset-sivut-auttaa-arjessa?publisherId=3906&releaseId=58091
Tarkoittanette Bodie ja Brock Thoenen Eurooppa-kronikkaa (Zion Covenant series). Yhdeksänosaisen sarjan osat on julkaistu vuosina 1989 - 2005. Sarjasta on suomennettu kuusi ensimmäistä osaa vuosina 1995 - 1998. Sarjan osat ilmestymisjärjestyksessä näette alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/eurooppa-kronikka
Ilmatieteen laitokselta löytyy palvelu, josta voi ladata vanhoja säätietoja. Valitettavasti kyseiseltä päivältä ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja edes lähialueilta.
Joissakin vanhoissa paikallisissa sanomalehdissä on mahdollisesti ollut tietoja myös alueen säästä. Kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta, josko heillä olisi saatavilla esimerkiksi mikrofilmeinä joitakin, joista voisi jatkaa etsintää.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen lataus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Voisiko kyseessä olla Toshikazu Kawaguchin romaani "Ennen kuin kahvi jäähtyy" (Bazar 2024). Tässä lisätietoja kirjasta:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Joulupukin taustalla on piispa Pyhä Nikolaus. Santa Claus on johdettu tämän latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus hollannin kielen kautta. Alankomaissa Sint Nikolaus muuttui muotoon Sinterklaas. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat joulupukkiperinteen Yhdysvaltoihin 1600-luvulla, ja eräästä hollanninkielisen Sinterklaas-runon käännöksestä tuli ilmaisu Santa Claus.St. Nick on lyhennelmä Nikolauksen englanninkielisestä nimestä Saint Nicholas. Tuntemattoman kirjoittajan runo "A Visit from St. Nicholas" vuodelta 1823 loi pohjan yhdysvaltalaiselle käsitykselle joulupukista.Lähteet:Joulupukki – WikipediaSanta Claus - WikipediaSinterklaas - WikipediaA Visit from St. Nicholas | Christmas Poem, Twas the Night Before Christmas, Authorship,...
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Taloustaito.fi kertoo aiheesta: "Kustannustiedot eri maiden ravintolahinnoista kerää ja välittää valtiovarainministeriölle nykyisin ECA International, joka tuottaa mm. elinkustannustietoja kansainvälisesti.
Suomen ulkomaanpäivärahojen taso määräytyy maittain ravintoloiden aamiaisen, lounaan ja päivällisen yhteenlaskettujen hintatietojen mukaan. Käytännössä suurin osa päivärahakustannuksista yltää ECA:n välittämien kolmen tähden ravintolahintojen tasolle.
Päivärahan korvaustasossa on myös sellainen erikoisuus, että siinä pyritään lisäksi ottamaan huomioon, millainen on maan hygieniataso."
https://www.taloustaito.fi/Tyo-palkka/Kuka-paattaa-ulkomaan-paivarahast…
Tuloverolain 73 § säätää verovapaiden korvausten perusteista ja määristä. Pykälän...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Kyseessä on suomalainen kansansatu Hiiri kissalla räätälinä. Englanniksi emme sitä valitettavasti löytäneet; suomeksi sitä on monessakin kokoelmassa, esim. Suomen lasten eläinsadut.
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles...
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2....
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
